Sinulla on keskeneräinen ilmoitus. Mitä haluat tehdä?

Luettu 6 466   0

Uudet veneilykohteet: Rantasalmi, Järvisydän

Laituri sekä monet huvit ja rakennukset ovat uusia, paikan historia taas 1600-luvulta. Saimaalla Haukivedellä liikkuessa tämä on käymisen arvoinen.

Saimaa on monen makuun Suomen ja jopa maailman paras veneilykohde. Se on loppumattoman laajan tuntuinen luonnon paratiisi, jossa on puhdasta vettä ja laajoja ihmisen koskemattomia maisemia.

Reitit ovat Saimaalla niin suojaisia, että toisin kuin merellä, reissua voi hyvillä mielin tehdä vaikka pienellä avoveneellä. Yöpymismahdollisuuksiksi riittää niin majoitusliikkeitä kuin telttapaikkojakin.

Toisaalta pääväylät ovat niin syviä ja sillat korkeita, että myös purjeveneellä voi kierrellä Saimaata laajalti. Tuulta ei vain aina meinaa riittää purjeiden nostoon.

Vuokraveneitä matkakäyttöön tarjoavia pitkän linjan toimijoitakin on useita, kuten savonlinnalaiset Saimaa Boating, Saimaan Vuokravenho ja Saimaan Solmu. Vuokrattava vene tai vesijetti voi löytyä myös Nettivuokraus.comista. Oma vene ei siis ole tarpeen omatoimiseen Saimaan kiertämiseen, ellei sellainen siellä jo ole valmiiksi vesillä.

Laaja verkosto retkisatamia tekee matkanteosta miellyttävää. Usein hienoissa saarissa sijaitsevissa satamissa ollaan ankkuroituneina, eli laitureita ei sentään yleensä ole. Muuten palvelutaso on pääasiassa mainio hyvin hoidettuine vessoineen, nuotiopaikkoineen ja polttopuineen.

Muutaman veneessä vietetyn ja luonnossa liikutun vuorokauden jälkeen voi olla hauska käydä välillä vähän paremmissa palveluissa. Silloin Savonlinnan pohjoispuolella Haukivedellä, Linnansaaren kansallispuiston liepeillä sijaitseva Järvisydän voi yllättää ja hemmotella oikein hyvin.

Olin itse käynyt paikassa yli 10 vuotta sitten, jolloin se jäi puolittain mieleen. Ei kuitenkaan niin hyvin, että venereissulla 2014 olisin muistanut käydä siellä, kun yövyin pari yötä Linnansaaren kansallispuistossa.

Loppukesällä 2017 kuitenkin tulin käyneeksi taas Järvisydämessä. Sitten edellisen visiitin olin iloisen hämmentynyt: mitäs täällä onkaan tapahtunut?!

Uutta vanhasta puusta

Uudet veneilykohteet: Rantasalmi, Järvisydän

Järvisydän on viime vuosina laajentunut ja entistä veneilijäystävällisemmäksi tullut matkailukompleksikokonaisuus. Paikka on kuitenkin toiminut matkailun parissa jo 1600-luvulta alkaen. Venäjän ja Ruotsin välisen silloisen kulkureitin varteen perustettiin hallitsijoiden käskyllä kestikievari, jonka sai pidettäväkseen Heiskasen suvun päämies. Nyt Markus Heiskanen isännöi paikkaa jo yhdennessätoista sukupolvessa.

Viime vuosina onkin tapahtunut paljon. Järvisydämessä alkoi 2014 iso laajennus, jossa tehtiin muun muassa lisää hotellitilaa (”Elämyshotelli”) ja kallioon louhittiin uusi kylpylärakennus (”Järvikylpylä”). Jo sitä ennen oli rakennettu lukuisia isoja huviloita rantaan ja rinteisiin.

Uusimpina on valmistunut valtavien ikkunoiden maisemasviittejä. Niissä ikkunat toimivat myös osittain kattona. Varmasti kivoja ulkomaisille yöttömän yön ihmettelijöille. Suomalainen veneilijä näkee kuitenkin vielä paremmat maisemat vesillä.

Suomalaista voi sen sijaan kiinnostaa esimerkiksi rakennusmateriaalit. Järvisydämen rakennuksissa on käytetty hämmentävä määrä suomalaista kiveä ja puuta. Kaikki vanhan näköinen kuulemma myös on vanhaa. Puuta on otettu esimerkiksi puretuista aitoista ja hirsitaloista. Osa on saimaalaisia uittotukkeja. 1880-luvulla Varkaudessa rakennettu lotja eli iso vene on ehkä näistä uuteen käyttöön otetuista materiaaleista näyttävin. Se on savolaisen omaperäisellä tavalla piilotettu keskelle päärakennuksen rakenteita.

Kylpylä taas pyrkii olemaan Suomen ekoilevin kylpylä. Lämmitykseen on lähes neljä kilometriä maalämpökaapelia ja sähköön 900 neliömetriä aurinkopaneelia. Se on varmasti monien makuun myös yksi Suomen näteimmistä kylpylöistä. Tilat työntyvät sekä kallion sisään että järvelle päin. Runsas vanhan puun käyttö tekee sisätiloista peruskylpylää tunnelmallisemman. Ulkoaltaissa taas on hauska optinen harha: ne näyttävät jatkuvan järveen, vaikka ovatkin sitä korkeammalla. Tuntuu kuin lilluisi Saimaassa, vesi vain on lämpimämpää…

Tuoreelle laiturille kiinni päiväksi tai yöksi

Veneilijöitä ajatellen tärkein perusjuttu Järvisydämessä on vuosien 2016-2018 aikana tehty uusi betoniponttonilaituri. Venepaikkoja on sen valmiissa versiossa kokonaista 50. Syväys on laiturissa sama 2,4 metriä kuin alueelle johtavalla väylälläkin.

Laiturissa saa käydä päiväseltään tai yöpyä. Pakko ei siis ole hyödyntää Järvisydämen majoituksia, vaikka pikkuveneellä tai pidemmällä reissulla sekin vaihtoehto voi houkuttaa.

Poijupaikka tai alle 10-metrisen veneen kylkipaikka on 20 euroa yöltä, sähkö neljä euroa. 10-15-metrisellä kylkipaikka on 25 e ja yli 15-metrisellä 30 e. Ankkuroida ei saa, sillä pohjan alla piilee runsaasti jo aiemmin mainittuja maalämpökaapeleita.

Veneilijöille on saunamahdollisuus: itse lämmittäessä saunan saa käyttöön edullisemmin muutamalla kympillä. Lisää luksusta saa kalliimmilla ja hienommilla tilaussaunaratkaisuilla tai kylpylän sisäänpääsyllä. Suomalaiseen rantakohteeseen sopivasti saunoja on saatavilla monenlaisia, myös höyry- ja savusaunat, sekä tietysti palju.

Ruoka- ja juomapuolessa auttaa hyvä ravintola. Ohjelmaa riittää myös patikointipoluista erilaisiin melomisiin ja Lada Niva -maasturisafariin. Osa on Järvisydämen omaa ja osa läheisten yhteistyökumppaneiden tarjontaa. Kestikievarin ympärille savolaisen metsän keskelle on kasvanut jo jonkinmoinen matkailukeskus.

  • Uudet veneilykohteet: Rantasalmi, Järvisydän
  • Uudet veneilykohteet: Rantasalmi, Järvisydän
 

Haukiveden hienot veneilytienoot

Varsinaista ”oikeaa” kylää ei ole, eli ruokakauppaa tai vastaavaa ei Järvisydämen lähimaastosta löydy. Lähin kyläkeskus linnun- tai autotietä on Rantasalmi, veneellä taas Oravi.

Järvisydämen ja Oravin välissä onkin sitten luonnoltaan yksi kappale kauneinta Suomea. Haukivesi ja siellä Linnansaaren kansallispuistoon kuuluvat lukuisat saaret ovat hienoa saimaalaista järviluontoa parhaimmillaan. Linnansaaren torpassa käyminen toimii hyvänä maaseudun kulttuurimatkailukävelynä. Alue on ollut kansallispuistona vuodesta 1956, muttei silti tunnu pahasti matkailun kuluttamalta.

Lukuisissa retkisatamissa on hyvin tilaa yöpyä jopa heinäkuun sesonkina. Tarkkasilmäinen voi veneellä rentoutuessaan bongata vedessä uiskentelevan pikku kuonon. Haukivesi on saimaannorpan parhaita elinalueita.

Hieman pidempää venereissua tekevälle hyvä reitti on jatkaa Haukivedeltä Varkauden kautta Kuopioon ja sieltä Heinäveden reittiä takaisin Oraviin. Eikä yhtään haittaa, että tämä ympyräreitti sulkeutuu juuri Haukivedellä. Linnansaaren kansallispuiston retkisatamien ja/tai Järvisydämen kautta mielellään käy myös paluumatkalla Savonlinnan suuntaan. Harva paikka jää yhtä mukavasti mieleen ja sydämeen.

Teksti ja kuvat Raimo Tengvall, kartta Google Maps

Raimo - Tengvall
Raimo Tengvall on yhtä aikaa nuori ja kokenut auto- ja veneilytoimittaja. Töitä nelipyöräisillä teini-iästä alkaen vuodesta 2005, paattien parissa vuodesta 2012. Karttuva kokemus on tuonut kaikkiruokaisuutta: oikeastaan mikä tahansa kulkupeli miellyttää, jos se saa matkan tuntumaan tärkeämmältä kuin määränpään.
Ohjeet turvalliseen
kaupankäyntiin
Nettivene.com
mobiililaitteissa

Lisää juttuja

Kaikki jutut »
Mercury FourStroke V6- & V8-perämoottorit – Ilmeisesti koolla on väliä

Mercury FourStroke V6- & V8-perämoottorit – Ilmeisesti koolla on väliä

Veneilijäpersoona: Kimmo ”Elastinen” Laiho

Veneilijäpersoona: Kimmo ”Elastinen” Laiho

Kiinnostavat veneilykohteet: Parainen, Brännskär

Kiinnostavat veneilykohteet: Parainen, Brännskär

Helsingin Vene 18 Båt – Kiristyvää aluvenekisaa ja kekseliäitä kikkoja

Helsingin Vene 18 Båt – Kiristyvää aluvenekisaa ja kekseliäitä kikkoja

Lasikuituveneen valmistus – monivaiheista muotoilua ja viimeistelyä

Lasikuituveneen valmistus – monivaiheista muotoilua ja viimeistelyä