Sinulla on keskeneräinen ilmoitus. Mitä haluat tehdä?

  

Helsingin Vene 17 Båt – Tuttu runsaudensarvi

Helsingin Vene 17 Båt – Tuttu runsaudensarvi

Messukeskuksen suurtapahtuma on veneilijän lähes pakollinen talvikohde. Kiinnostavan tarjonnan kahlaamiseen voi mennä jopa useampi päivä.

Venealalla yksi tapahtuma on ylitse muiden vuosikymmenestä toiseen: Helsingin venemessut eli simppelin kaksikielisesti nimeltään Vene Båt. Se on nykyään Pohjois-Euroopan suurin venenäyttely.

Tapahtumaa on järjestetty Suomen Messujen kanssa vuodesta 1967, eli sikäli nyt on 50-vuotisjuhlavuosi. Helsinkiläisten venenäyttelyiden historia ulottuu vielä vuosikymmeniä kauemmas. Pasilassa taas on oltu niin kauan kuin Messukeskus on ollut pystyssä, vuodesta 1975.

Viime vuosina tapahtuma on kasvanut entistä laajemmaksi vesi-iloitteluksi. Uusi Aalto -nimisellä alueella valtava vesiallas toimii erilaisten vesiurheilulajien näytös- ja kokeilupaikkana. Ympärillä on esillä ja myynnissä kohtalainen kattaus erilaisia vesiurheilu- ja melontavälineitä.

Rapalan kala-akvaario taas on vetonaulana laajalla kalastustarvikkeiden osastolla. Venetraileri- ja laituriosasto on perinteiseen tyyliin valtava. A-Laiturit oli rakentanut sinne 20-metrisen, maailman isoimman messulaiturin.

Yksi vuoden villitys, joka ehkä tulee jossain määrin jäädäkseen, on virtuaalilasit. Nyt niitä oli muutamalla osastolla. Niiden avulla pystyi koeajamaan venettä simulaattorissa, millä oli ehkä lähinnä viihdearvoa. Hätäraketin ampumisen harjoittelu lasit päässä taas tuntui selvästi hyödyllisemmältä.

Klassikoita…

Helsingin Vene 17 Båt – Tuttu runsaudensarvi

Venemessuilla esillä on tietyllä tavalla suomalaisen veneilyn ääripäät. Vesillä vastaan tuleva suuri 10-50 vuotta vanhojen veneiden massa loistaa poissaolollaan. Täällä keskitytään uusiin veneisiin – ja tänä vuonna aika paljon myös vanhoihin.

Klassikkoveneitä on varsinkin 25 vuotta täyttävän Mahogany Yachting Society Finlandin osastolla ja sen lähimaastossa ison venehallin kulmassa. Alaa tunteva osaa arvostaa jokaista, mutta taviksellekin kova sana ovat ainakin Suomen ensimmäisten presidenttien käytössä olleet veneet.

Niiden valmistumisen aikaan Naantalin Luonnonmaan saareen ei ollut siltaa. Päästäkseen kesähuvilalle Kultarantaan piti käyttää näitä veneitä. Toisin kuin myöhemmät presidenttiveneet, ne eivät olleet vain huvi- ja edustuskäyttöä varten.

Kultaranta I on Turussa vuonna 1921 valmistunut avonainen 22-jalkainen. Kapeassa ja pitkänomaisessa veneessä sisätilat ovat hieman ahtaat, eikä säänsuojaa ole. Näistä syistä presidentille päädyttiin tilaamaan huomattavasti isompi Kultaranta II, joka valmistui Porvoossa 1929. Tässä veneessä on katettuakin tilaa useammalle hengelle. Se pysyikin aktiivikäytössä Kekkosen aikaan vuoteen 1959 asti.

Kiinnostavia klassikoita ja tuoreempia tapauksia on myös tarvikehallin päädyssä olevassa kilpamoottorivenenäyttelyssä. Kilpaveneilyllä on monipuolinen historia Suomessakin, ja aktiiviselta näyttää myös nykypäivä.

Kilpaveneily voidaankin jakaa kahteen ryhmään, suljettua rataa ympäri ajettaviin ratakilpailuihin ja pidemmillä reiteillä ajettaviin offshore-kilpailuihin. Kumpiinkin on omat veneluokkansa, joita on esilläkin runsaasti erilaisia. Juniorina pääsee mukaan jo 8-vuotiaana ratakilpailuihin. Offshore-kisoihin vaaditaan 15 vuoden ikä kuljettajalta, ajetaanhan siinä avoimilla vesillä. Navigaattorille riittää 13 vuoden ikä.

Jo messuhallissa kilpaveneet näyttävät varsin hurjilta. Tehoista ja keveydestä kertoo, miten monissa veneissä moottorin koppa nousee rutkasti korkeammalle kuin itse vene. Kuskin oltavat näyttävät myös välillä aikamoisilta. Huimimmillaan venettä ajetaan makuuasennossa pää edellä.

…ja tyylikkäimpiä uutuuksia

Upouusia veneitä on esillä viitisensataa, monet niistä jopa varsin isoja ja arvokkaita. Kotimaiset valmistajat pistävät parastaan ja esittelevät näyttäviä huippumallejakin.

Messujen superlatiivivetonaula on ensiesittelyssä oleva Nord Star 47 SCY. Suomen suurin sarjavalmisteinen moottorivene tuo perinteikkään laatuvenevalmistajan uuteen 15-metriseen kokoluokkaan ja miljoonan euron hintaluokkaan. Veneessä on luksusveneen varustus ja tilat isolla flybridgellä ja keskellä venettä olevalla huikealla omistajan makuuhytillä. Maailmalta tuleviin luksusveneisiin verrattuna Nord Star 47:ssa on käytännöllistä pohjanmaalaisveneen tyyliä, hienot kipparin olosuhteet ja todennäköisesti kovan luokan merikelpoisuutta.

Matkaveneiden suomalainen suosikkimerkki Aquador esitteli sekin täysin uuden isoimman mallinsa, 35 AQ:n. Siinä on sekä äijämäistä tyyliä että harvinaisen isoja ikkunapintoja makuuhytissä ja salongissa. Veneessä riittää monia kiinnostavan ovelia ratkaisuja käytännölliseen ja ylelliseen matkaveneilyyn. Tämän 300 000 euron veneen tyyliä tullaan näkemään tulevaisuudessa myös pienemmissä ja astetta kohtuuhintaisemmissa Aquadoreissa.

Äijämäistä tyyliä kun päästiin sivuamaan, niin todellista sellaista tarjoaa XO uusilla DFNDR- ja Cruiser-malleilla. Näistä DFNDR on avovene, jossa on maastoautomaisen turvakaaren oloinen katos ”kattotelineineen”. Cruiser taas on lähes kymmenmetrinen alumiinirunkoinen daycruiser kahdella isolla perämoottorilla. Nämä tummanpuhuvat tyyliveneet herättävät ansaitusti huomiota… kunhan ne ensin huomaa. Tumma väri kun ei vesillä joillain säillä helposti erotu.

Klassikkomaista kotimaista uutuustyyliä taas on Barchettalla. 26 Open Cruiser saa puuveneulkonäöllään ajatukset sopivasti menneeseen, vaikka vene edustaa sisältä lujitemuovisena vahvasti tätä päivää.

Perinteistä tyyliä on myös uudessa Marsund 30 -veneessä, joka tulee perinteikkäältä pieneltä veistämöltä Porvoon Pellingistä. Liukuviin veneisiin nähden tässä noin 15 solmun matkavauhdilla kulkevassa veneessä mukavuus on varsin toisenlainen. Kuitenkin sisältä esimerkiksi elektroniikkavarustuksesta näkee, että vene elää vahvasti vuotta 2017.

Kovat kotimaiset kevyessä liukuvauhdissa

Keskikokoisemmissa veneissä uusia aiemmin Suomessa esittelemättömiä oli hieman vähemmän. Tarjontaa riittää, mutta uusia tai pankkia räjäyttäviä on vähemmän.

Markkinajohtaja Buster on juuri siirtynyt Yamahan omistukseen ja Yamarin odottaa kilpailuviranomaisen päätöstä samanlaisesta liikehdinnästä. Ehkä näistä syistä molemmilla merkeillä on hieman odottava tunnelma, josko mallistoissa alkaisi kohta tapahtua muutoksia. Busterilla sentään on yksi huomionherättäjä, jo syksyllä Turussa ensiesitelty valtava Phantom.

Pienten veneiden ykkönen Terhi kerää isoimmat huomiot ajosimulaattorin ohella sähkömoottorisella 400-mallilla. 10 kilowatin Torqeedolla vene kulkee sähköllä hyvää liukuvauhtia. Miinuspuolena neljä litiumakkua painaa 96 kiloa, mikä tipauttaa kantavuudesta yhden hengen pois, eikä takaa huippupitkää toimintamatkaa. Kokonaisuuden voi ostaa hieman suolaisella 24 000 eurolla.

Silver taas toi näytille konseptiveneen, eli mallin jota ei suoranaisesti sanota tuotavan sellaisena markkinoille. Tilavahkolla kabiinilla ja paapuurin puoleisella sivukannella varustettu järeä vene voisi olla kiinnostava tapaus, jos tämän tyyppinen tulisi tuotantoon.

Silverillä on myös uutinen, täysin uusi täysalumiininen BRX-mallisto. Aiemmin merkillähän on tehty vain lasikuitukantisia alumiiniveneitä. Nyt niiden rinnalle tulee lasikuiduttomat eli täysalumiiniset Shark BRX ja Eagle BRX-mallit. Näistä isommassa Eaglessa on kuppipenkkejä neljä kappaletta kahdessa rivissä, mikä voi kiinnostaa aktiivisemmasta matkanteosta tykkääviä matkustajia.

Järeää uutta alumiinivenettä tarjoili myös Faster. Merikelpoinen kalastus-, yhteys-, monikäyttö- tai fiilistelyvene keskipulpetilla kantaa nimeä 625 CC. Samaa isojen pulpettiveneiden kokoluokkaa, mutta lasikuituisena ja enemmän huvivenehenkisenä tarjoaa Finnmaster uudella S6:lla.

Keskikoon avonaisista lasikuituveneistä kiinnostavin ensiesittely on AMT 175 BR. Harkitun toimivan ja helppokäyttöisen oloinen reilun viiden metrin bowrider ei maksa moottorin kanssa pakettina kuin reilut 20 000 euroa.

Monen tyylin tuontiveneitä

Suomalaisvalmistajat helposti varastavat show’n näyttävillä isoilla osastoillaan. Ulkomaiset veneet taas ovat ehkä hieman vähemmän näyttävästi esillä, mutta ovat osa itsessään todella näyttäviä.

Puolan ylpeys Galeon näyttää jälleen uuden hienon mallin. 360 Fly on nykyvenemaailmassa jo ehkä hieman ”pieni” flybridge-vene, ja näyttää siksi kovin lyhyeltä. Enemmän kuin katsotaan, venettä kuitenkin toivottavasti käytetään, ja silloin se pääsee todella oikeuksiinsa.

Suomen viime vuoden myydyin tuontivenemerkki Jeanneu esittelee kokoonsa nähden järkihintaisia Merry Fisher -matkavenemalleja. Veneistä tulee kovin sopiva olo: mitään ei varsinaisesti puutu eikä ole liikaa.

Marinepalvelu Oy alkaa maahantuoda pariakin kiinnostavaa merkkiä: Marexia ja Alunautia. Norjalainen matkavene Marex 310 vaikuttaa tyylikkäältä kilpailijalta vaikkapa Aquadoreille. Virolaiset alumiiniset Alunautit taas ovat suomalaismerkkejä rujompia, mutta ehkä myös vielä kovempaa käyttöä kestävämpiä.

Suomalaiseen makuun kiinnostavia keskikokoisten ja isojen päiväveneiden merkkejä on Nordkapp sekä uusi tulokas Sting. Molempien suunnittelija on uudet Bellat ja Flipperit suunnitellut Espen Thorup. Nordkappien malleista osaa saa myös alumiinirunkoisina Ranger-malleina. Kaikki nämä ovat hyvin suoria kilpailijoita vaikkapa Yamarineille, Finnmastereille tai osa myös jo mainituille Bellalle ja Flipperille.

Messujen hienous on juuri näiden veneiden vertailun mahdollisuus. Myyjiä ei ole joka kaupungissa tai varsinkaan niin, että veneitä pääsisi hypistelemään muutaman minuutin välein. Messuilta voi löytää aivan uusia venetuttavuuksia, joista voi löytyä itselle juuri se sopiva. Ei tarvitse jäädä vain oman kylän tai kaupungin veneliikkeiden tarjonnan varaan.

Messuilla on paikalla myös veneitä, jotka vasta etsivät myyjäliikkeitä. Eräs esimerkki on kovasti Busteria ulkoisesti muistuttava alumiinivenemerkki Volzhanka. Venäjältä Samaran kaupungista ponnistava valmistaja uskoo veneidensä voivan olla jopa 40 prosenttia halvempia kuin vastaavat suomalaiset. Ominaisuuksissa annetaan hieman tasoitusta, he myöntävät, mutta kuulemma silti vähemmän kuin hinnassa…

  • Helsingin Vene 17 Båt – Tuttu runsaudensarvi
  • Helsingin Vene 17 Båt – Tuttu runsaudensarvi

Purjeveneitä vähän, tarvikkeita totutun runsaasti

Mitä messuilta ehkä eniten puuttuu, on käytetyt veneet ja purjeveneet. Niiden rahtaamista hintaville paikoille messuhalliin ei selvästikään ole pidetty kustannustehokkaana. Käytetyissä se on ymmärrettävää, kun veneet ovat kaikki yksilöitä. Yhdellä esillä olevalla veneellä ei myisi välttämättä kuin juuri sen yhden veneen, jos sitäkään.

Isojen purjeveneiden poissaolo taas on yllättävämpää. Päättyneenä vuonna 2016 Suomessa kuitekin rekisteröitiin isoja (yli 5,5 m) uusia purjeveneitä 29 kappaletta. Se on enemmän kuin muutamaan vuoteen. Silti messuilla tätä maailmaa kuitenkin edustaa yksin vain Saare 41.

Lisäksi purjehduksesta innostuneille esillä on Ramdata Sailing Teamin kilpapurjevene Salona 37 sekä pienempiä foiling-purjeveneitä sekä eri halleissa useampia jollia.

Löytyy purjehduksen ja veneilyn tarvikepuolelta kuitenkin paljon nähtävää ja shoppailtavaa. Hintatasossa ei nykyisellä nettikauppojen aikakaudella ole välttämättä mitään huomattavaa ”messutarjous”-halpuutta. Yksittäisiä tarjoustuotteita toki on.

Tärkeintä on kuitenkin, että messuilla varusteet, tarvikkeet, veneilyvaatteet ja muut ovat hyvin hypisteltävissä. Viereisillä osastoilla käyden voi vertailla paremmin kuin missään muualla. Monelle tämä on lopulta se messujen tärkein anti. Vaikka suurimman osan ajasta viettäisi uusien veneiden hallissa, kuitenkin varustehallista tarttuu kaikkein todennäköisemmin jotain kotiin vietävää. Ehkä uuden kiinnostavan veneen esitteen ja myyjän käyntikortin ohella…

Raimo Tengvall, kuvat Arto Rusanen

Raimo Tengvall
Raimo Tengvall on auto- ja veneilytoimittaja, joka nauttii raittiista ilmasta. Oma auto onkin hiuksia sopivasti pörryttävä Smart Roadster. Kauppakassina on Hyundai i10. Unelmissa on hienompiakin kulkuneuvoja, mutta oikeastaan mikä tahansa kulkupeli miellyttää, jos se saa matkan tuntumaan tärkeämmältä kuin määränpään.

Kommentit

Ohjeet turvalliseen
kaupankäyntiin
Nettivene.com
mobiililaitteissa