Moni tykkää vanhojen veneiden tyylistä, mutta ei halua niiden työlästä ylläpitoa ja tekniikkaongelmia. Silloin kyseeseen voisi hyvin tulla uusi vene, jossa on vanha tyyli.
Perinteikäs helsinkiläis-sipoolainen venevalmistaja Marino toi hiljattain tuotantoon todellisen retroveneen, Mustangin. Se on hyvin pitkälti yhteneväinen vuosina 1969-1979 valmistetun Mustangin kanssa. Vene tehdään jopa samoilla muoteilla kuin silloin aikanaan.
Heti kättelyssä huomaa, että Mustang on todella pieni verrattuna nykyisiin päiväkruisailuveneisiin. Nykyiset tyylitietoiset ja ajamisesta nautiskeluun tarkoitetut bowriderit ja daycruiserit ovat pituudeltaan yleensä 5,5-6 metristä ylöspäin. Marino Mustang on 4,3-metrinen ja 1,7 metriä leveä. Edellä mainitun tyyppiset nykyveneet ovat selvästi yli kahden metrin levyisiä.
Pienuus tuntuu sisätiloissa. Ne ovat kuin miniatyyriversio siitä, mihin veneissä on nykyään totuttu. Etupenkit ovat parhaimmillaan ehkä 150-senttisille. 180-senttinen joutuu jo vähän asettelemaan itseään, että jalat mahtuvat kojelaudan alle. Se on tosiaan enemmän ”kojelauta” kuin ohjauspulpetti, koska istuma-asento on jalat kaukana edessä, kuin matalassa autossa.
Etukannen alla olevaa tilaa voi käyttää jalkatilan lisäksi myös säilytystilana. Nukkumiseen tila ei riitä. Nokosia jos haluaa, niin silloin voi ottaa etupenkkien selkänojat irti ja pistää pitkäkseen pitkänomaisille penkeille. Tällöin on parasta olla hoikka: penkit ovat kapeat. Kuomun alla voi pidellä sadettakin.
Säilytystilaa riittää sivuttaisten takapenkkien alla. Niiden väliin saa veneen takaosaan taitettua pienen pöydän. Penkkien ulkonäön perusteella vene voisi sopia jopa kuudelle, mutta käytännössä neljä on parempi määrä, sillä takapenkitkin ovat aika pieniä. Lisäksi vene on rekisteröitykin vain neljälle.
Hauska ja näppärä
Kunhan ahtaan tuntuiseen ajoasentoon tottuu, Mustangilla on kiva ajella. Kevyt vene syvällä V-pohjalla on näppärä kääntymään ja toisaalta myös yllättävän merikelpoinen.
Kesällä 1970 kaksi suomalaista huimapäätä jopa ylitti Atlantin valtameren ilman saattovenettä hieman muunnellulla Mustangilla. Eräs tärkeimpiä muutoksia oli pieni purje, sillä bensa ei olisi riittänyt koko matkalle.
Nykyveneilijälle Mustang tuntuu arveluttavan matalalaitaiselta ja -keulaiselta. Laivojen ja isojen veneiden peräaaltoihin pitääkin aina ajaa pienellä kaasulla keula pystyssä. Muuten vedet todella lentävät päälle, tämä tuli vahingossa testattua. Oikealla lähestymisellä mitään hätää ei kuitenkaan ole, ja Mustangilla pärjää vaikka millaisessa kelissä.
Kevyt ja aaltoja suvereenisti halkova vene saattaisi kaivata myös hieman isompaa moottoria kuin koeajettu 20-heppainen. Urheilullista ajettavuutta auttaisi jo 30-heppainen. Kunnon urheiluhenkisille 50 hevosvoiman kone toisi jo todellista sporttiveneen vauhtia. Hintakaan ei ole este: 50-heppaisen pakettihinta on vain 1500 euroa enemmän kuin tämän koeajetun 20 hevosvoimaisen pakettihinta.
Tämä 20 hv -versio sen sijaan on kätevä, jos venettä ei halua rekisteröidä tai se on tulossa lasten käyttöön. Alle 15-vuotiaatkin saavat ajaa tällä moottorilla. He myös mahtuvat ajamaan todennäköisesti paremmin kuin isommat ja vähemmän notkeat aikuiset.
Kokonaisuutena Marino Mustang hoitaa juuri sen mitä huviveneen pitääkin: on hauska hyvän sään ulkoilumuoto. Veneen vuosikymmenten takainen suunnittelu tuo pientä epäkäytännöllisyyttä ja pienikokoisuutta, mutta myös persoonallisuutta.
Persoonallisuus huomioiden hinta on myös varsin hyvin kohdillaan. Mustang ei ole ihan halpa, mutta tuntuu tarjoavan paljon enemmän erityisyyttä kuin saman hintaluokan muut samankokoiset tai vain hieman suuremmat veneet. Siihen voi ihastua, ehkä jopa rakastua.
Raimo Tengvall
