Veneilijä ei tarvitse ajokorttia: 15 vuoden ikä ja riittävät taidot oikeuttavat jopa 24-metrisen aluksen kippariksi.
Suuremmankaan huviveneen kuljettamiseen ei tarvita tutkintoa tai ajokorttia – edellytyksenä on riittävä ikä, kyky ja taito. Näistä vaatimuksista lainsäätäjä on määritellyt tarkemmin vain ikärajan: jos vene on rekisteröity ja siinä on moottori, on kuljettajan oltava vähintään 15-vuotias.
Kohtalaisen selvää kuitenkin on, että vaikkapa 20 metriä pitkän, 40 tonnia painavan ja lähes 2,5 miljoonan euron arvoisen Ferretti 670:n kuljettamiseen eivät aivan jokaisen veneilijän kyvyt ja taidot riitä.
”Järkevä ja fiksu veneilijä kasvattaa kokemusta ja ajotaitoja siirtymällä pienemmästä veneestä isompaan. Itse olen aloittanut 7-metrisellä Finnmasterilla, siitä siirryin 10-metriseen Bavariaan ja edelleen suurempiin veneisiin”, kertoo Ferretti-veneiden maahantuoja Tomi Varjonen.
Varjonen korostaa, että vesillä auttaa kokemus ja terve maalaisjärki. Hankaluuksia muille veneilijöille aiheutetaan useimmiten aiheuttamalla turhia aaltoja satama-alueilla. ”Kokemattomalle pienemmän veneen ostajalle suosittelen käytännön veneilykoulua, mutta 60-jalkaista venettä ei opi ajamaan koulussa”, Varjonen huomauttaa.
Kansainvälinen huviveneenkuljettajan lupakirja
Virallista lupakirjaa aletaan kysellä vasta silloin, kun huvivene muuttuu huvialukseksi pituuden ylittäessä 24 metriä. Tällöin kipparilla on oltava kansainvälinen huviveneenkuljettajan lupakirja, joka oikeuttaakin sitten kaikkien bruttovetoisuudeltaan alle 500:n kokoisten huvialusten kuljettamiseen.
Bruttovetoisuus on aluksen tilavuutta kuvaava laskennallinen mittayksikkö, jota on hankala selittää yksinkertaisesti. Rajan ylittävät alukset alkavat kuitenkin tyypillisesti olla yli 50 metriä pitkiä.
Yleensä kansainvälistä huviveneenkuljettajankirjaa tarvitaan kuitenkin todistukseksi veneilytaidoista, kun veneen vuokraa vaikkapa Välimereltä. Huviveneenkuljettajan kirjassa on maininta koskeeko lupakirja purje- vai moottoriveneitä vai molempia.
Lupakirjan myöntää liikenne- ja viestintävirasto Traficom ja edellytyksenä on 18 vuoden ikä ja Traficomin hyväksymän veneilyjärjestön koulutustodistus. Tällainen on esimerkiksi Purjehduksenopettajat PORY ry:n saaristo- tai rannikkopäällikkötutkinto, jonka ennakkovaatimuksiin kuuluu purjehduskokemus sekä Suomen Navigaatioliiton rannikkomerenkulkuopin osaamistaso.
Vaihtoehtoisena vaatimuksena on muu todistus riittävästä veneilytaidosta ja Navigaatioliiton rannikkolaivurin tutkinto tai Navigoinninopettajien Navigointi 2 -todistus.
Tracicomin hyväksyttymiä tutkintojärjestelmiä on kuusi, niistä vastaavat Aboa Mare (Novia), Suomen Navigaatioliitto ry, Suomen Navigoinninopettajat ry, Suomen Purjehduksenopettajat ry, Suomen Purjehdus ja Veneily ry ja Turvallisesti vesillä ry.
Keski-Euroopan kanaville tarvitaan CEVNI
Monilla Euroopan sisävesireiteillä liikkumiseen tarvitaan huviveneenkuljettajan lupakirjan lisäksi myös todistus Euroopan sisävesien liikennesäännösten – käytännössä siis joki- ja kanavareittejä koskevien sääntöjen –hallinnasta. Kun tämä CEVNI-tutkinto on suoritettu, pätevyyskirjaan saa I-merkinnän eli todistuksen sisävesikelpoisuudesta.
CEVNI-kursseja järjestävät esimerkiksi monet veneilyseurat.
Rannikkolaivurin ja saaristolaivurin tutkinto
Suomen Navigaatioliiton veneilykoulutukset ovat navigoinnin teoriaopintoja, joista tutuimpia ovat saaristo- ja rannikkomerenkulkuopin kurssit. Saaristomerenkulkuopin kurssi koostuu jokaisen veneilijän perustaidoista: navigoinnin perusteista, merimerkeistä ja vesiliikenteen säännöksistä. Rannikkokurssi tuo tähän lisäksi mm. paikanmäärityksen ja vuoroveden huomioinnin.
Navigaatioliiton koulutusten kolmas porras on avomerinavigointi, joka tarkoittaa käytännössä tähtitieteellistä paikanmääritystä sekstantin avulla. Se on useimmille veneilijöille jo ”kiva tietää” -osastoa ja tarpeellisten taitojen joukossa jos suunnitteilla on vaikkapa Atlantin ylitys tai pallonkierto purjeveneellä.
Veneilykurssit
Veneilyharrastajien keskusjärjestö Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n jäsenseurat järjestävät kolmen tasoisia veneilykursseja.
1. Veneilijäkurssi on käytännönläheinen koulutus, joka opastaa veneen käsittelyssä ja perehdyttää keskeisiin meriteiden sääntöihin ja navigointiin.
2. Purjehtijakurssi on jatkokurssi, jossa keskitytään purjehduksen perusteisiin.
3. Venepäällikkökurssi kattaa vaatimukset, jotka tarvitaan kansainvälistä huviveneenkuljettajankirjaa varten. Lähtötasoksi vaaditaan suoritettu veneilijäkurssi sekä vähintään kahden vuoden veneilykokemus tai vastaavat tiedot ja taidot.
Purjehtijakurssit
Myös käytännön purjehdusopetusta on saatavilla lukuisten pursiseurojen kautta. Aktiivinen toimija on Purjehduksenopettajat PORY ry, jonka tutkintojärjestelmä on kolmiportainen:
1. Saaristopäällikkötutkinnon suorittanut osaa ”käyttää purjevenettä” suotuisissa olosuhteissa saaristossa päiväsaikaan.
2. Rannikkopäällikkötutkinnon suorittanut pystyy tekemään turvallisia retkipurjehduksia saaristossa ja rannikon läheisyydessä.
3. Avomeripäällikkötutkinnon suorittanut hallitsee veneen käsittely kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa päivällä ja ja yöllä sekä moottorilla että purjein.
Rannikkolaivurin radiotodistus – VHF-lupakirja
Jos veneessä on meri-VHF-puhelin, tarvitaan myös VHF-lupakirja – viralliselta nimeltään rannikkolaivurin radiotodistus. Lupa on tarpeen myös, jos vuokraveneessä on VHF-puhelin.
Todistuksen saa suorittamalla liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tentissä rannikkolaivurin radiotutkinnon (SRC-tutkinto, Short Range Certificate).
Kurssin käyminen ei ole välttämätöntä, vaan tenttiin voi opiskella perehtymällä Rannikkolaivurin radioliikenneoppaaseen, jonka voi ostaa tai ladata Traficomin sivuilta. Jos VHF-puhelimen käyttöön ja meriradioliikenteeseen ei ole aiempaa tuntumaa eikä opastajaa löydy lähipiiristä, niin kurssin käymisestä on varmasti apua.
Veneilykoulut
Käytännön veneilytaitoja voi opetella myös lukuisilla lyhyillä tai pidemmillä kursseilla, joita tarjoavat sekä järjestöt että yksityiset toimijat. Yksi koulutusten järjestäjistä on Veneilykoulu.fi, joka vastaa esimerkiksi päivän mittaisista Buster-veneilykouluista.
”Kouluttajan kanssa saa valmiudet harjoitteluun, jota kannattaa jatkaa jokaisen veneretken yhteydessä. Kursseilla keskitytään käytännön harjoituksiin ja perusasioiden, kuten laituriin tulon ja laiturista lähdön opetteluun”, kouluttaja Matti Pouhakka kertoo.
Myös Meripelastusseurassa aktiivisesti toimiva Pouhakka korostaa, että veneen hallinta ei ole vain päällikön asia: koko miehistön osaaminen on tärkeää.
Uusi vesiliikennelaki täsmentää vastuita
Uusi, kesäkuussa 2020 voimaan tuleva vesiliikennelaki ei merkittävästi muuta osaamisvaatimuksia, mutta täsmentää kipparin vastuuta: veneen päällikkö on henkilö, joka tosiasiallisesti vastaa veneen kulusta ja turvallisuudesta.
Jatkossa veneen päällikön on oltava vähintään 15-vuotias, mutta hänen ei välttämättä tarvitse itse ohjata venettä. Päällikkö voi siis päästää nuoren kuljettajan ruoriin ja antaa hänelle navigointiohjeita sekä neuvoa veneen käytössä.
