Suomessa on liki 1,2 miljoonaa venettä. Siitä suuri osa on tavallisia mökkisoutuveneitä. Tarkkaa määrää ei tiedä kukaan, koska ne jäävät
yleensä rekisteröintivaatimusten ulkopuolelle. Määrä ei korvaa laatua. Juuri mökkisoutuvene on kärsinyt veneiden kehityksessä kovia
aina siitä asti kun niitä alettiin valmistaa teollisesti lasikuidusta ja ABS -muovista.
Perushuopaajaa näyttää tänään kiinnostavan etupäässä edullinen hinta. Valmistajat vastaavat huutoon. Tuotekehitystä ei harrasta juurikaan kukaan.
Hankala mökkisoutuvene
Mökkisoutuvene on venemalleistamme ehkä haastavin juuri käyttötarkoituksensa takia. Sillä haetaan vieraat, nostetaan verkot, kuljetetaan betonia, soudellaan.
Perään isketään mitä erilaisempia koneita. Luulisi siksi, että mökkisoutuveneiden suunnitteluun panostetaan erityisesti. Toisin näyttäisi olevan.
Puusta pelastus
Perinneveneiden veistämöissä sentään vielä jaksetaan vääntää lautaa soutuveneiksi ja miettiä veden virtausta mökkisoutuveneenkin rungossa.
Kuggomin perinnekeskuksessa veneveiston opettaja Esko Mattsson opastaa oppilaitaan suunnittelemansa Erkki -soutuveneen rakentamisessa. Kerroimme tästä aikaisemmin:
https://www.nettivene.com/artikkeli/kelluvia_unelmia_puusta.
Nyt kävimme myös soutamassa Erkillä.
Pitkä kehitys, lyhyt filosofia.
Mattsson on muokannut Erkkiä vuodesta 1985. Limisaumainen mäntyvene on avioliitto kymenlaaksolaisen haapion ja ahvenanmaalaisen soutuveneen välillä. Ensimmäisestä otettiin leikkaava keula sekä keskiosa ja toisesta korkea ja kantava perä. Keskivartalolle luotiin Erkille vielä muhkeat jenkkakahvat kantavien sivupalteiden muodossa.
Tuloksena on hämmästyttävän vakaa runko jonka perälaidoilla täysikasvuinen mies pystyy seisomaan veneen kaatumatta. Kokeissa Erkkiin on mahdutettu jopa 8 henkilöä. -Ylin lauta näkyi vielä, naurahtaa Mattsson.
Mattssonin vuosikymmenien suunnittelufilosofia kiteytyy yhteen lauseeseen. -Veneen tulee olla merikelpoinen ja kaunis. Mattsson on toiminut lukuisten Erkki -veneiden kätilönä. Kaikki synnytykset ovat olleet hieman erilaisia. Jatkuva tuotekehitys, käyttökokemukset ja tutkimukset sekä niiden tuomat muutokset pitävät siitä huolen.
Muskelivene
Airoihin siirryttäessä voisi olettaa veneen olevan raskas soutaa. Onhan se erityisen kantava ja puuveneenä muovivenettä painavampi. Liukuuko ylipäätään? Parin vedon jälkeen Erkki liukuu kyllä ihan kivasti ja kulkee vauhtiin päästyään kuin juna. Mutta jokaista vetoa täytyy korjata. Suuntavakaudessa on toivomisen varaa. Päästäkseen sujuvaan flowhun tarvitaan myös enemmän lihasvoimaa. Kutsutaan siis soutamisen ammattilainen apuun.
Miellyttävä kompromissi
Santtu Parkkonen on tunnetun sulkavalaisen veneenrakentajasuvun jälkeläinen ja SM -tason Sulkavan Soudun kilpailija. Pistetäänpä tämä mies puikkoihin.
Parkkosen vetäessä kunnon vetoja yksin keskipenkillä huomaa sivusta katsoen miten korkea perä nousee vedestä. Tämä selittäisi perän kaartamisen.
Mattsson vahvistaa. Tämä Erkki sai Mikko Kareisen Kuggomin oppilastyönä matalamman perä-evän kuin aikaisemmissa malleissa. Kaksikymmentäsenttistä evää madallettiin viisisenttiseksi.
-Nyt lisätään siitä varmaan puolet takaisin. Puuveneessä se on helppo toimenpide, Mattsson selittää ja nousee peräpenkille airon kanssa perämieheksi. Erkki kulkee nyt vakaasti ja suoraan kuin juoppo ehtoollisviinille.
Parkkonen nyökkkää ja lisää, että oikea peräsin voisi olla hyvä juttu. -Sen voisi lukita yksin soudettaessa ja kaksin sillä saisi oivaa ohjattavuutta. Kaksin tämä kulkeekin parhaiten ja on silloin myös mökkiveneeksi oikein hyvä soutuvene.
-Kaikissa soutuveneissä tärkein kriteeri on se, että vene menee sinne minne soutaja haluaa. Se on lasikuituveneissä usein se ongelma. Ennen joka savolaisessa torpassa oli veneenrakentaja ja perinne kulki suvussa. Tämä tietotaito on nyt hieman hukassa, Parkkonen huikkaa.
-Kaiken kaikkiaan tämä on mökkisoutuveneeksi parempi soutaa kuin mikä tahansa teollisesti valmistettu lasikuituvene ja siinä kategoriassa hyvä kompromissi. Sulkavalle en tällä lähtisi, mutta avomerelle kyllä, Parkkonen tiivistää.
Summa summarum
Esko Mattssonin toinenkin kriteeri täyttyy helposti kun katselee oppilas Mikko Kareisen ensimmäistä työnäytettä kelluvan Kiteen kunnan väreissä Loviisan satamassa.
Se kun on kaunis kuin kukkanen. Tietenkin se on myös kalliimpi kuin lasikuituveneet. Sillä ei taida kuitenkaan olla merkitystä.
Tämä Erkki taitaa olla ”priceless”.
Teksti, kuvat ja video ©Leif Rosas 2019
