Veneisiin liittyviä asioita verrataan usein autoihin, mutta ei pitäisi. Erityisen huonosti vertaus sopii niiden valmistukseen. Autoja tekevät valtavat kansainväliset jättifirmat ja kutakin mallia usein vähintään kymmeniätuhansia kappaleita vuodessa.
Veneitä tekevät yleensä pienehköt valmistajat, monesti lähinnä kotimarkkinoille ja lähialueiden vientiin. Jotain venemalleja tehdään vuodessa vain yksittäisiä kappaleita, toisia sentään kymmeniä tai jopa satoja. Joka tapauksessa valmistusmäärät ovat vain noin sadasosa vastaavan suosion autoista.
Samaan aikaan Suomi on pieni autoteollisuusmaa, lähinnä Uudenkaupungin autotehtaallaan. Siellä tehdään nyt lähemmäs 100 000 autoa vuodessa.
Veneteollisuusmaana Suomi sen sijaan on valtava, selkeästi maailman top 20:ssä. Venevalmistajia on noin 40-60, riippuen siitä kuinka aktiiviset lasketaan mukaan. Täällä tehdään noin 15 000 venettä vuodessa.
Isoin tekijä on Inhan Tehtaat Oy Ab eli Buster Boats. Euroopan suurimmalla alumiinivenevalmistajalla on Ähtärissä moderni tuotantolaitos, joka aikoo ottaa käyttöön robottejakin. Se ei siis edusta ihan tyypillisintä veneenvalmistusta.
Valitsimme siksi tutustuttavaksemme hieman pienemmän ja sikäli tavallisemman venevalmistajan, Faster-veneitä valmistavan Juha Snell Oy:n. Siellä saa ehkä hieman keskivertoisemman käsityksen siitä, miten alumiinivene valmistetaan.
Lisäksi tutustumme lasikuituveneen valmistukseen toisessa vuoden 2018 alkupuolella julkaistavassa jutussa.
Monialaisuudesta venespesialistiksi
Juha Snell perusti muun muassa teräsohutlevytöitä tehneen yrityksensä vuonna 1974. Vanhan Kellokosken tehtaiden alueella Tuusulassa toimineen yrityksen ensimmäiset veneet valmistuivat 1978. Nimeksi tuli Faster (”nopeampi”), sillä 440-malli kulki kovempaa kuin Buster R.
Vuonna 1982 yritys muutti Kellokoskella uusiin tiloihin. Samalla tontilla se on edelleen, mutta toiminta on kasvanut vuosi vuodelta ja halleja on rakennettu lisää. Viimeisin laajennus valmistui syksyllä 2017. Nyt hallitilaa on noin 4000 neliötä.
Pitkään kyseessä oli monialayritys, joka teki veneiden lisäksi esimerkiksi muotteja erilaisten muoviosien valuun. Vielä 1990-luvulla esimerkiksi huomattava osa suomalaisista muovisista roskasäiliöistä tehtiin Snellin muoteilla.
Veneet olivat paljolti yksittäiskappaleina tehtäviä työveneitä, ja tuo Faster-työvenepuoli on voimissaan edelleen. 2000-luvun alkupuolella niiden rinnalla myös huvivenevalmistusta alettiin kasvattaa. Myynti- ja markkinointiyhteistyö Oy Brandt Ab:n ja Honda Marinen kanssa tuli 2008. Hondan kanssa myynti on kasvanut ja huvivenepuoli laajentunut jatkuvasti. Nykyään Juha Snell Oy tekeekin käytännössä vain veneitä.
Perheyrityksen puikoissa on nykyään Juhan poika Jani Snell, joka onkin pyörinyt tehtaalla jo pikkupojasta alkaen. Myös muuta perhettä on mukana firman pyörittämisessä.
Veneiden suunnittelua tekevät pari omaa veneinsinööriä sekä Jani Snell itse. 26 työntekijästä noin 20 on valmistuksessa, reilut 10 huvivenepuolella ja vajaa 10 yksittäiskappaleina tehtävien työveneiden puolella. Osaavat työntekijät ovatkin oleellisia, sillä valmistus tapahtuu käytännössä kokonaan käsin.
Ensin taivutetaan…
Huviveneiden valmistus kiertää U:n muotoisen puoliympyrän Juha Snell Oy:n tontilla olevissa kolmessa hallissa. Sitä seuraamalla pääsee varsin hyvin kärryille, varsinkin kun oppaanamme toimi Jani Snell itse.
Alumiini tulee sisään ensimmäisen hallin ovesta. Kuormia tulee tasaisin väliajoin Keuruulta Suomen Vesileikkaus Oy:ltä, joka hankkii materiaalin tukkureilta Euroopasta ja laserleikkaa sen valmiiksi. Näin levyt ovat heti halliin tullessaan oikean muotoisia ja myös oikeista kohdista rei’itettyjä.
Ensimmäinen työvaihe Snellin tehtaalla onkin sitten näiden levyinä tulleiden kappaleiden särmäys eli taivutus. Särmäyspuristin on kookas tietokoneohjattu laite, jolle on valmiiksi syötetty kulloisenkin osan taivutus. Vierailullamme tehtiin juuri kuomukoteloiden kansia, minkä sanottiin olevan hyvinkin helppo tehtävä.
Vaikeammankin muotoisia osia on. Esimerkiksi seinän hyllyllä komeilleiden Faster 625-mallien peräpeilien kääntö reunoiltaan juuri oikein kaartuviksi vaatii erikoistyökaluja.
…sitten hitsataan…
Seuraavaksi taivutetut alumiiniosat siirtyvät toiseen, astetta isompaan halliin. Siellä tehdään rungon kokoonpano. Täällä onkin sitten kunnolla hitsausta ja ääntä. Osassa työtehtävistä tarvitaan korvatulppia.
Hallissa kuuluu takomista ja ilmanvaihtokoneen hurinaa. Ilmaa pitääkin vaihtaa tehokkaasti, sillä hitsauksessa tulee hienoisesti savua. Työntekijöiden alumiiniarvoja elimistössä mitataan vuosittain varmistaen, että tekeminen pysyy terveellisenä.
Rungon osat kootaan telineeseen eli teollisuuskielellä jigiin. Pienemmissä Fastereissa pohja on yksi keskeltä V-muotoon taivutettu levy. Isommissa kuten näkemässämme 625:ssä se koostuu kahdesta levystä, jotka hitsataan V-pohjan keskeltä yhteen.
Jigissä olevan pohjan päälle hitsataan iso joukko rungon jäykisteitä. Ne ovat tarkasti suunnitellun muotoinen kokonaisuus putkea, jotka pitävät veneen käytöksen tukevana aallokoissa ryskyytettäessä.
Sitten vene käännetään ylösalaisin toisten työvaiheiden tekoa varten. Tässä vaiheessa jo varsin painavien osien liikuttelua varten on 500 ja 1000 kilon nostureita.
Jäykisteiden väliin runkoon laitetaan runsaasti kuplamuovin tyyppistä muovisten ilmapussien äänieristemateriaalia. Sitä valmistuu hallin reunalla olevalla koneella. Nämä äänieristeet ovat isoimpien yli kuusimetristen Fasterien juttu, pienemmissä käytetään niiden sijaan uretaanikellukkeita.
Sitten mukaan hitsataan veneen kylkipalat ja vieressä erikseen koottu veneen sisäkaukalo. Lisäksi tehdään muita hitsauksia, kuten vaikkapa uimatasojen liittäminen runkoon. Lopulta veneet ovat alumiiniosiltaan valmiita ja ne siirtyvät kärryjen päällä viimeiseen halliin.
…ja lopuksi varustellaan
Heloitus eli varustelu tapahtuu Juha Snell Oy:n uusimmassa, syksyllä 2017 käyttöönotetussa hallissa. Aiemmin se tehtiin hitsauksen kanssa samassa hallissa. Laajennuksen myötä päästiin ahtaudesta, ja kapasiteetti kasvoi. Samalla myös loppuvarustelutyön viihtyvyys on varmasti kasvanut, kun sen voi tehdä hitsaushallia rauhallisemmassa paikassa.
Varusteluhalliin saapuu lukuisilta alihankkijoilta kaikki loput veneen osat, kuten esimerkiksi pulpetit, tuulilasit, sähkösarjat, penkit, kaiteet ja nykyään myös karttaplotterit. Asennukset tapahtuvat käsin, yhden tai joissain toimenpiteissä kahden miehen voimin. Esimerkiksi törmäyslistan laadukas asennus onnistuu parhaiten kahdelta käsiparilta.
Vaikka osien valmistus on alihankkijoilla, monet niistä ovat Juha Snell Oy:n väen nimenomaan Fastereita varten suunnittelemia. Esimerkiksi Jani Snell itse suunnittelee mielellään ohjauspulpetit, käyttäen apuna myös ihan perinteisiä pahvimalleja. Niiden viimeistelyn jälkeen tehdään varsinainen muotti. Se toimitetaan muovin rotaatiovalun tekevälle firmalle. Ja sieltä tulee sitten valmiit pulpetit veneisiin kiinnitettäviksi.
Kun varustelu alkaa olla muuten valmis, osa veneistä varustellaan myös moottorilla jo tehtaalla. Osaan taas moottori asennetaan vasta jälleenmyyjällä, pitkälti jälleenmyyjän toiveista riippuen.
Lopuksi tehtaalta lähtövalmiin veneen kylkiin levitetään alumiinia hapettumiselta suojaavaa öljyä ja sitten laitetaan muovit päälle kuljetusta varten. Fastereita valmistuu tehtaalta keskimäärin 6-7 kappaletta viikossa. Pienimipiä 460-malleja tehtäessä veneitä voi valmistua jopa kymmenen, isoimpia 625/635-malleja tehtäessä viisi.
Yleensä tehdään noin 25 veneen sarjoja kerrallaan yhtä runkomallia. Näin tehtaalle tulee kerrallaan vain yhden mallin osia, mikä on kätevämpää säilytystilan riittävyyden ja osatilausten tekemisen kannalta. Me osuimme paikalle juuri kun erän viimeiset 460:t olivat valmistumassa, ja hitsauksessa oli jo 625-malleja.
Runkomalleja on Fasterilla nyt seitsemän. Sama malli ehtii olla vuoden aikana tuotannossa kahden erän verran. Siksi jälleenmyyjien on tehtävä tilaukset ajoissa, sillä pisimmillään toimitusaika voi olla puoli vuotta.
Vuodenkierto on sellainen, että mallivuosi vaihtuu kesällä. Lomien jälkeen ruvetaan siis tekemään seuraavan vuoden veneitä. Silloin kaivattaisiin jälleenmyyjiltä jo tietoa, minkä verran mitäkin veneitä tehdä.
Syksyllä aikaa on tehtaalla paremmin kaikkeen. Näin ollen jo loppukesällä veneensä tilannut asiakas saa todennäköisemmin myös tehtaalla loppuun asti varustellun veneen. Kevätkiireessä saattaa olla, että veneen varustelu tehdään todennäköisemmin jälleenmyyjällä, jolla tosin myöskin voi olla kiire…
Vaikka aina on hyvä aika ostaa vene, niin ehkä kaikkein paras hetki uuden veneen tilaamiseen tosiaan voi olla loppukesä. Tätä sanovat monet muutkin venevalmistajat ja siksi esimerkiksi Uiva venenäyttelykin on Helsingissä elokuussa.
