Potkurin kiillottaminen ei ole monimutkaista eikä edes kovin aikaa vievää. Työ jää kuitenkin helposti tekemättä, ja silloin keväällä veneen alta pilkistää tummunut tekele. Jos potkurin huollon laiminlyö monena vuotena peräkkäin, voi yleensä messinkiseen veneen tärkeään osaan alkaa tulla jo todellisia vaurioita.
Kun puhdistamiseen ja kiillottamiseen ryhtyy, kannattaa pitää mielessä muutama perusasia. Turun ammatti-instituutin koneenasenuksen lehtori Veikko Koivukangas kertoo, että tärkeintä on välttää potkurin lapojen liikaa syömistä hiomalla, ettei lavan profiili muutu. Puhdistamisessa kannattaa käyttää karhunkieltä tai kulmahiomakoneeseen kiinnitettävää hiomalaikkaa ja kiillotuslaikkaa. Karhunkieli on paras väline silloin, kun aikaa ja viitseliäisyyttä on roppakaupalla, tai kun potkuri on jo lähtlkohtaisesti melko puhdas.
– Metallivillaista puhdistustyökalua ei kannata käyttää, ellei ole aivan varma, että se on tehty ruostumattomasta teräksestä. Raudasta valmistetusta irtoaa jäämiä messingin pintaan, minkä jälleen se ruostuu, Koivukangas sanoo.
Työn alla olevassa purjeveneen kolmilapaisessa taittolapapotkurissa on ilmeisesti käynyt jossain vaiheessa juuri näin, erityisesti potkurin keskiön pinta on kerännyt ruostetta.
Karkeasta hienoon
Kuten kaikki hiomatyö, myös potkurin puhdistus aloitetaan karkeammilla työkaluilla ja edetään sitten hienompiin. Koivukangas aloittaa työt kaikkein hienoimmalla hiomalaikalla, jonka kulmahiomakoneeseen saa kiinni. Sekin syö pinnan tahroja tehokkaasti, vaikka menee toisaalta myös tukkoon helposti. Tästä huolimatta erityisesti potkurin lapojen reunat on syytä käydä läpi hyvin varovasti jos ollenkaan. Potkurin voi kiinnittää penkkiin, mutta penkin hampaiden väliin täytyy muistaa laittaa vaikka sopiva liina naarmujen välttämiseksi.
Potkurin keskiön voi halutessaan hioa myös sorviin kiinnittämällä, jolloin nauhahiomapaperi on hyvä väline. Myös penkkiin kiinnetetyn pöyreän keskiön saa parhaiten purhdistettua nauhahiomapaperilla.
Erittäin hienon kulmahiomalaikan jälkeen potkurin kiiltoa voi etsiä kulmahiomakoneen kiillotuslaikalla ja värilliselle metallille tarkoitetulla kiillotusaineella. Ensin kiillotusainetta, tässä tapauksessa punaruskeaa, hiotaan vähän kiillotuslaikan reunaan, ja sen jälkeen laikalla käydään potkuri läpi tarkasti. Todella tarkka veneenomistaja voi halutessaan kiillottaa potkurin myös vesihiomapaperilla, mutta koneellinen kiillotus riittänee suurimmalle osalle.
Potkurissa on paljon koloja ja onkaloita, joihin kulmahiomakoneella ei pääse. Hiomapaperi tai takuuvarmasti rosterinen rautaharja voivat olla parhaat välineet näiden puhdistamiseen, mutta melko pitkälle pääsee myös hyvällä rasvaa poistavalla pesuaineella ja tiski- tai pulloharjalla. Koivukankaan käsissä potkurin osat pääsevät työkalujenpuhdistuskaappiin, jossa pesuaineen ja kuumuuden yhdistelmä poistaa rasvat ja irtomoskat.
Viimeisen silauksen nyt entistä ehommalle potkurille antaa Feldten Marinen potkureille tarkoitettu suljinaine. Sen on tarkoitus muodostaa potkurin lavoille pinta, joka hylkii likaa ja helpottaa seuraavan syksyn puhdistusta. Potkurin asennuksen jälkeen hammasrattaiden väliin laitetaan vielä reilusti meriveden kestävää rasvaa, jotta potkuri ei mene jumiin kesän reissuilla.
Tapani Mylly
