Neljä-viisimetristä moottorivenettä hankkiva suomalainen ostaa yleensä lasikuituveneen, jos hinta ratkaisee. Jos taas hankitaan kovempaan käyttöön tai halutaan huolettomuutta, päädytään usein alumiiniveneeseen.
On muitakin vaihtoehtoja. Vaihtelevaan työkäyttöön, huolettomaan vapaa-aikaan ja kovaan merenkäyntiin sopii RIB-vene, rigid inflatable boat.
Perinteiseen kumiveneeseen erona ribeissä on tavallisesta veneestä tuttu V-pohja. Se on yleensä lasikuitua tai joissain kalliimmissa malleissa alumiinia. Laidat ovat ilmatäytteiset ”makkarat”.
Näin vene kulkee V-pohjaisen veneen tapaan sukkelaa vauhtia, mutta lisänä on ilmatäytteisen veneen etuja. Kantavuus on samankokoisia perinteisiä veneitä suurempi. Vakavuus on parempi, joten ribiä ei saa kaatumaan kyljelleen. Aallokossakin käytös on pehmeämpää ja vakaampaa, kun ilmatäytteiset osat ottavat iskuja vastaan.
Lisäksi pehmeiden kylkien ansiosta toisten veneiden viereen ja laitureihin voi ajaa ilman lepuuttajia. Pieniä jälkiä tässä voi ajan mittaan tulla, mutta harva silti käyttää ribeissä lepuuttajia.
Näistä kaikista syistä ribit sopivatkin hienosti vaikkapa viranomaistehtäviin, meripelastukseen, purjehduksen ja sukelluksen tukialukseksi, veneilyn harjoitteluun tai ihan vain huviajoon.
Huvitteluun onkin esimerkiksi safariyrittäjillä isoja yli kymmenen matkustajapaikan ribejä monen sadan hevosvoiman moottoreilla. Niillä saa todella vauhdikasta meriseikkailua.
Pienten ja keskikokoisten RIB-veneiden valinnanvaraa
Pieniin kumiveneisiin verrattuna ribien heikkous on lähinnä se, että niitä ei pakata reppuun. Kova pohja ei tyhjene kasaan kuten ilmatäytteinen.
Kumiveneitä on tarjolla lähinnä alle neljän metrin luokassa. Ribien valikoima alkaa noin kolmesta ja puolesta metristä. Näissä kokoluokissa, joissa molempia on tarjolla, ribi on kumivenettä kalliimpi.
Lasikuituveneisiin nähden taas yllättäen ribi ei välttämättä olekaan kalliimpi, varsinkaan tässä hieman isommassa 4-5 metrin luokassa. Alumiiniveneisiin verrattuna tämän kokoluokan ribit ovat pääasiassa jopa selvästi halvempia.
Poikkeuksena ovat kovan luokan ammattilaismerkit, kuten XS-RIB ja Zodiac, joissa laatu maksaa paljon. Vapaa-ajan veneilijälle tai kevyeen työkäyttöön riittäisi vähempikin.
Koeajetun Rivalin lisäksi esimerkiksi Grand ja Brig tekevät asiallisia RIB-veneitä suunnilleen vastaavien lasikuituveneiden hintaan. Molemmilta saa 4,5-metrisen 50 hevosvoiman moottorilla 13-14 000 eurolla.
Grandin ja Brigin veneissä tässä kokoluokassa on enemmän tilaa tavaroille, mutta vähemmän istuimia ihmisille. Ne sopivat siksi paremmin (vedenkestävää) tavaraa kuljettaviin työkäyttöihin ja vaikka sukellukseen.
Rival erottuu näistä kilpailijoistaan lukuisilla penkeillään ja niiden alla olevilla suljettavilla säilytystiloilla. Niiden myötä vene sopii oikeastaan kaikkiin käyttöihin, missä viiden metrin avoveneitä on totuttu käyttämään. Lisänä tulevat vielä aiemmin mainitut ribien erikoisedut: kantavuus, vakavuus, aallokko-ominaisuudet ja pehmeät kyljet.
Tilaa ja perusvarustelua
Astutaan alukseen. Rival-ribien tyyliä on muokattu kaudelle 2016 varsin tummansiniseksi. Samalla kylkiponttonien päälle on tullut karhennuksia, joihin on hyvä astua. Pohjassa on nyt lisäksi koko pituudelta kölirauta: veneen voi hieman paremmin mielin ajaa vaikka pikkukiviseen rantaan.
Tummansinisestä ulkonäöstä voi olla montaa mieltä, samoin Suomen lippua fiilistelevistä koristuksista ratissa ja selkänojassa. Vene on tehty Latviassa.
Tyyliseikkoja lukuunottamatta veneeseen astuessa olo on ihan hyvä. Penkkejä tosiaan riittää ja vene on ribien tyyliin mukavan vakaa, vaikka itse keikkuisi ihan toisella laidalla. Laiturissa lastaillessa ja ihmisiä kyytiin ottaessa ei tarvitse liikaa jännittää.
Tavaroita mahtuu etu- ja takapenkkien alle. Molemmissa ne pysyvät käytännössä täysin kuivina. Kuskin penkin alla akku ja polttoainesäiliö vievät suurimman osan tilasta.
Tuo ajajan satula onkin ribeissä tyypillinen mainio jockey-penkki. Siinä on hyvin tilanteen tasalla ja huomaa, että laite on tehty varsin aktiiviseen ajamiseen.
Ohjauspulpetti on yhtä kapea kuin penkkikin. Se ei pikkutuulilaseineen tarjoa kummoista tuulensuojaa eikä varustelumahdollisuuksia. Kierrosluku- ja trimmimittarit löytyvät, mutta karttaplotterille ei ole kunnollista tilaa.
Kaukohallintalaite on hyvin käsillä. Ajaessa tyypillisillä marssivauhdin kierrosluvuilla se on mukavasti ratin vieressä. Ratista voi pitää kahdella kädellä niin, että oikean käden reunimmaisilla sormilla saa tarvittaessa tipautettua kaasua silmänräpäyksessä.
Ajossa asiallinen ja märkä
Kyljessä lukee ylpeästi ”Powered by Tohatsu”. Moottorien maahantuoja ja Rivalia edustava Sumeko haluaa nostaa halvalta kuulostavan japanilaismerkin häntää.
Halvalta kone silti kuulostaa, kun sen pyöräyttää käyntiin. Jotkin muut vastaavan kokoiset perämoottorit kuulostavat möreämmiltä kuin hieman korkealla äänellä käyvä Tohatsu. Ääni on silti hiljainen ja ihan terve, kuten moottori muutenkin.
Pökköä piisaa 50-heppaisessa mukavasti tämän kokoiseen veneeseen. Kahdella hengellä päästiin 34 solmun vauhtiin, neljällä hengellä 28 solmuun. Enempää porukkaa ei saatu kyytiin haalittua, joten jäi arvoitukseksi, kuinka monella vene vielä nousee liukuun.
Maksimihenkilömäärä on kuusi, selkeitä istumapaikkoja on viidelle. Ribissä voi kuitenkin matkustaa myös kylkiponttoonin päällä. Aallokossa sillä paikalla kastuu, mutta niin käy Rivalissa muillakin paikoilla.
Tietyissä kulmissa viistosti sivulta tuleva aallokko roiskautti vettä niin kuskin kuin takamatkustajienkin päälle. Se yllätti, kun muuten vene ei ollut moksiskaan moisesta reilun puolen metrin mainingista. Kulku on hyvinkin asiallista ja turvallista keleissä, joissa perinteiset 4,5-metriset olisivat jo hätää kärsimässä.
Kova sivu- ja vastatuuli tuntui välillä pienenä ”ilmavuutena”, kun se yritti tarttua ilmatäytteiseen veneeseen. Rival on tässä kuitenkin parempi kuin moni muu pieni ribi. Osasyy on kuskin istuminen varsin edessä. Keulassa on painoa, joten sen saa pidettyä varsin alhaalla pompuissakin. Ajaminen on turvallista, mutta silti sopivan extremen ja lystikkään tuntuista.
Matkustajien kanssa ajaessa kätevintä kovassa aallokossa on, jos he eivät ole vain takasohvalla. Yksi matkustaja kuskin takana jockey-penkillä mahdollistaa hyvinkin vauhdikkaan aaltotykittelyn. Matkustajalla on penkin alla hyvät kahvat ja jockey-penkillä pysyy paikallaan kovassakin menossa.
Neljällä tai viidellä matkustajalla yksi olisi hyvä saada keulaan. Siinä merihenkinen ja hyvällä hupulla varustautunut matkustaja on mielellään, kun etupenkin tyynykin on mukavan pehmeä. Iso matkustajamäärä on muutenkin kulkua miellyttävästi vakauttava tekijä. Itse venehän painaa vain parisataa kiloa, joten sopiva joukkio melkein triplaa sen painon.
Pieni vene, astetta isommat mahdollisuudet
Rival ”Powered by Tohatsu” RIB R-45 on monikäyttöinen tapaus veneeksi ja ribiksi. Sillä hoitaa avoveneen normaalit tehtävät ongelmitta. Lisäksi sillä menee varta vasten pitämään hauskaa sellaiseen aallokkoon, josta perinteisillä saman kokoluokan veneillä haluaisi äkkiä pois.
Merellä saaressa olevan kesämökin käyttöön tai vaihtelevaan työpuuhaan R-45 on helppo kuvitella. Isoin ongelma on tuulensuojan puuttuminen ja veden roiskiminen kovassa kelissä, joten oikealla pukeutumisella on merkitystä.
Leppoisammassa kelissä ja kesäisellä säällä tämä sopii penkkeineen ja säilytystiloineen vaikka perheen päiväretkeilyyn tai muuhun luontoseikkailuun. Kevyenä sen vetää helposti hiekka- tai pikkukiviseen rantaankin. Keulassa on sitä varten myös loistavat kahvat.
Keulan voi myös ribissä ajaa korkeaan laituriin kätevästi lyhyttä lastausta varten. Pehmeänä se antaa hieman periksi, joten kosketus laituriin ja keula on siinä. Sitten hieman kaasua eteenpäin ja ohjaus oikeaan kulmaan, niin vene pysyy paikallaan, vaikka olisi sivutuultakin. Matkustajat ja tavarat saa näin vaikka yhteysaluksen korkealta laiturilta hyvin kyytiin.
Aikamoisen yleistouhuajan Rivalista kieltämättä saa. Monikäyttöiselle ja toimivalle veneelle rupeaa helposti keksimään erilaisia käyttöjä omasta elämästään.
Kun nälkä kasvaa syödessä, vastaan tulee myös puutteita. Vesiurheilua varten kaipaisi perään varustekaarta. Matkantekoon kunnon paikka isolle karttaplotterille olisi hyvä. Kuomu olisi kiva vaihteleville säille…
Näitä ei kuitenkaan ole saatavana. Onhan kyseessä kuitenkin vain kohtuuhintainen 4,5-metrinen pikkuvene. Mutta kun tuollaiset varustelut ja käytot edes tulevat mieleen, siitä päätellen aikamoisen hyvä pikkuvene.
Raimo Tengvall, kuvat Arto Rusanen
