Targa on monen suomalaisen meriveneilijän unelma ja korkeimmalle arvostama vene. Se on kestävän arvoveneen arkkityyppi, joita näkee työkäytössäkin. Eniten niitä bongaa kuitenkin merenrantojen luksustalojen ja saariston mökkiunelmien rannoissa.
Hinta ja maine ovat tehneet veneestä muotituotteen isokenkäisissä piireissä. Huomattavalla osalla Suomen kaikkein rikkaimmista ihmisistä on Targa. Vene kieltämättä edustaa vanhan rahan tyyliä uusrikkaiden ökyveneisiin verrattuna.
Ulkonäkö on edelleen hyvin saman tyyppinen kuin vuonna 1979 esitellyssä ensimmäisessä mallissa. Nykyinen valmistaja Botnia Marin on tehnyt näitä vuodesta 1984.
Malleja on nyt välillä 23-44 jalkaa eli reilusta 7 metristä päälle 13:een. Tämä uusi 30.1-malli tulee nykymallistossa 27:n ja 32:n väliin. Se muistuttaa tilaratkaisuiltaan pitkälti 32:ta, ollen nyt malliston pienin kahden makuuhytin malli.
30.1 on siis edullisin uusi Targa, joka sopii yöpymistiloiltaan myös useamman hengen matkavenekäyttöön.
Tervetuloa alukseen
Isoon ympärikäveltävään veneeseen on mahdollista nousta kyytiin melkein mistä tahansa suunnasta. Kaikkein parasta se on Targassa kuitenkin takaa. Siellä on valtava uimataso, josta johtaa tuplat ”portit” varsinaiselle takakannelle.
Kannella on arvokas tunnelma, kiitos erittäin perusteellisen metsänhoidon. Puuta on Targassa rutkasti myös veneen sisällä ja esimerkiksi kaiteissa. Puiset sivukaiteet eivät ehkä ole käteen sopivimman muotoiset, mutta ainakaan ne eivät tunnu liian kylmiltä.
Ympäri kävely onnistuu kannella helposti. Leveyttä riittää juuri sopivasti sivuillakin ja mitään portaita tai kompastuttavaa ei ole. Tosi pahalla kelillä saattaisi kaivata lisää tarttumismahdollisuuksia esimerkiksi ohjaamohytin yläosaan. Silloin voi myös tulla yllätyksenä, että ohjaamon sivuovet eivät lukittaudu auki-asentoon, vaan voivat liikahtaa, kun niistä ottaa kiinni.
Ovista sisään astuessa taas pitää varoa, ettei lyö päätään. Jo keskimittaisen miehen otsa on vaaravyöhykkeessä, sen verran matala ovi on. Sisällä ohjaamossa kuitenkin on riittävä seisomakorkeus ja moni asia käytettävyyden kannalta erittäin kohdallaan.
Tunnelmassa on myös aristokraattista juhlavuutta valtavan puun käytön ja tuoksun ansiosta. Monissa tyylittelyseikoissa on menty oikein vanhanaikaisella klassisella tyylillä. Veneen voisi kuvitella olevan pinnoiltaan entisöity ja tekniikaltaan modernisoitu 70-lukulainen, vaikka se on täysin uusi.
Matkustamiseen ja oleiluun ohjaamossa on vastakkain istuttava pöytäryhmä. Etummaisen penkin saa selkänojaa kääntämällä vaihdettua eteenpäin katsovaksi kahden matkustajan penkiksi. Siinä istutaan rintamasuunta eteenpäin sen verran korkealla verrattuna oven viereiseen lattiaan, että esiin käännettävää jalkatukea käyttää mielellään. Näkyvyys ulos merimaisemiin on hieno.
Kyytiin sisään säänsuojaan mahtuu kuskin lisäksi istumaan viisi matkustajaa tiiviisti, väljemmin aseteltuna kolme. Ulkona tilaa myös istumiseen riittää vielä enemmän. Kansilla myös säilytystiloja on rutkasti, joten saarimökille tällä kyllä kuskaa monia kamppeita.
Kapteeni käskee
Kuljettajan paikka sisällä on harvinaisen asiallinen ja hienosti säädettävissä. Paikallaan tai hitaissa vauhdeissa se on hyvä pitää avarana, ratti ylhäälle käännettynä ja penkki takana. Tällöin tilaa riittää hienosti ohi kävelemiseen. Seisaaltaan ajo on erittäin miellyttävää, kun hallintalaitteet ovat riittävän ylhäällä.
Kuskina on myös helppo välillä käydä pikaisesti kannella. Ainoastaan ovi on vähän matala ja sen sulkuvipu hieman hankalasti käytettävä.
Istualtaan ajoa varten noustaan melko korkealle penkille ja käännetään jalkatuki esiin. Hallintalaitteet ovat korkealla, joten jalat eivät istuen enää yllä lattiaan. Sitten käännetään ratti ja kaukohallintalaite sopivaan kulmaan lähemmäs kuljettajaa. Näkyvyys on eteen ja sivuille huippuhyvä. Penkki on mukavasti joustavaa mallia ja ihan ammattilaistasoa.
Ajaessa on olo kuin olisi huippulaadukkaan työveneen ohjaimissa. Olo on asiallinen, ei ylpeä kuten yleensä kalliiden veneiden ohjaimissa.
Työvenetunnelmaan vaikuttaa myös Volvo Pentan dieselin lähes traktorimainen äänimaailma matalilla kierroksilla – ainakin yksimoottorisessa versiossa. Erityisesti tyhjäkäynnillä koko vene tärisee selvästi. Luksusveneissä dieselit on usein onnistuttu eristämään tätä paremmin.
Mieluista matkantekoa, pikku puutteita
Koeajossa riitti sadetta, paistetta ja reilun puolen metrin aallokon keliä. Se ei ollut 30.1:lle vielä mitään. Ajokäytös oli erittäin rauhallista, mukavaa ja turvallisen tuntuista. Toisten isojen veneiden peräaalloista pompahdus ei sekään ryskäyttänyt pahan kuuloisesti. Jykevä runko kuuluu asiaan tällaisessa veneessä.
Yhdellä Volvo Penta D6-400 -moottorilla varustetussa koeajoveneessä korostui myös moottorin puolesta veneen rauhallinen tyyli. Huippuja päästään kyllä 36 solmua, mutta vene tuntui olevan omimmillaan alle 30 solmun vauhdeissa. Kulutukset pysyvät tällöin 1,6-1,8 litran tienoilla per meripeninkulma.
Liukuun noustaan varsin tyylikkään huomaamattomasti jo 15 solmun tienoilla. Targalla voi ajaa monella lailla, mutta yhteistä on työjuhtamaisen varmatoiminen eteneminen. Tällä tuntuu, että voisi puksuttaa menemään vaikka maailman ääriin. Dieseltankki onkin siihen lähes riittävä 600-litrainen…
Kesäfiilistelyä varten Targa 30:ssä on vakiona yläohjaamo. Siellä on kuskin lisäksi tilaa kahdelle matkustajalle. Sisätilojen takaikkuna on kiusallisesti juuri yläohjaamolaisten jalkojen kohdalla. Jos joku on sisällä, niin yläohjaamossa tuskin haluaa istua ainakaan hame päällä…
Yläohjaamossa näkösuojan lisäksi puutteellista on myös tuulensuoja. 30 solmun vauhdissa korvissa humisee aika tavalla, joten mieluummin sieltä ajelee noin 20 solmun vauhteja. Ajoasentokaan ei ole huippuluokkaa. Ratti jää vähän kauas ja oikealle kädelle ei ole luontevaa paikkaa, vaan se osuu targakaaren juureen.
Pientä miinusta voi tulla myös matkustajilta kovemmassa kelissä, niin sisällä kuin ulkona. Kiinnipitokahvoja ei ole kaikkialla, missä niitä kaipaisi. Varsinkin sisäohjaamon takapenkissä puute on selkeä, ja siellä saa korkeintaan pidettyä kiinni pöydästä.
Ainesta matkaveneeksi?
Iso ympärikäveltävä vene on perusmalliltaan ymmärrettävästi parhaimmillaan työkäytössä ja yhteysveneenä. Targa 30 yllättää kuitenkin perän ja keulan asiallisilla makuuhyteillä, joiden olemassaoloa ei veneen ulkomuodosta heti arvaisikaan.
Taakse mennään portaita pöytäryhmän vierestä. Siellä on kaappeja ja hyvä naulakko – tätä venettä kun todellakin käytetään myös huonolla säällä takit päällä.
Erillisen oven takana olevassa WC:ssä on vain käsisuihku. Vuoteita on takahytissä kaksin kappalein. Toinen on tilavahko parivuode, toinen taas matalampi pistopunkka portaiden takana yhdelle.
Edessä olevaan makuuhyttiin taas mennään avaamalla iso karttapöytä ohjaamon keskeltä. Salaluukun avaaminen voi olla hauska yllätys vieraille, jotka luulivat jo nähneensä koko veneen… Etuhytissä on V-kirjainta muistuttavassa muodossa kaksi sänkyä ja keskellä seisomakorkeus.
Pentterin sijainti on yhtä aikaa hyvä ja vähän hassu. Ohjaamon etukulmassa karttapöydän avaamalla löytyvät hana ja liesi. Vieressä ajetaan venettä, ja tässä pöydän toisella puolella voisi periaatteessa samaan aikaan kokkailla.
Sijainti on toisaalta huippukätevä, jos ruokailee ulkona. Takakannelle saa pöydän kivasti ulkosalle, joten tästä oven vierestä on helppo hakea tarjottavat ulos. Ainut vaan, että jääkaappi on toisaalla, kuskin penkin alla sivulla.
Kokonaisuutena Targa 30.1 on laadukkaan ja persoonallisen tuntuinen tapaus veneeksi. Siihen on helppo tykästyä, jos tykkää klassisesta tyylistä niin sisustuksessa kuin merenkulussakin. Targan puikoissa tuntee itsensä melkeinpä ammattilaismerikarhuksi.
Matkaveneenäkin 30.1 toimii yllättävän hyvin. Vaikka ympärikäveltävä vene on sisätiloiltaan väistämättä vähän ahtaampi kuin vastaavan kokoinen muu matkavene, sen etu on erilaisten tilojen monipuolisuus. Satamassa tai ankkurissa hengaillessa voi istua sisällä, etukannella tai takakannella. Ajaakin voi säiden mukaan joko sisällä tai ulkona.
Kilpailua Targalla tietysti on kotikulmilta Pohjanmaalta niin Sargo- ja kuin Nord Star -veneiden suunnalta. Näissä makuasiat ratkaisevat paljon: kilpailijat ovat tyyliltään ehkä hieman modernimpia, Targa taas enemmän klassikko.
Targa-mallistossa uusi 30.1 on todella sopiva malli. Siinä yhdistyy varsin hyvä asuttavuus ja kohtuullisen rajoissa pysyvä koko. Tällaisella kymmenmetrisellä veneellä vielä mahtuu Suomen vesistöissä moniin paikkoihin ja satamiin, mihin isommilla ei pääse.
Raimo Tengvall, kuvat Raimo Tengvall ja Finnboat / Kari Wilen
