Sinulla on keskeneräinen ilmoitus. Mitä haluat tehdä?

  

Uudet veneilykohteet: Helsinki, Isosaari

Uudet veneilykohteet: Helsinki, Isosaari

Pääkaupungin edustan isoin ulkosaari on auennut kaikelle kansalle. Siinä on aihiota vaikka kuinka upeaksi kohteeksi.

Suuri ja saavuttamaton. Sitä Helsingin horisontissa näkyvä laaja saari on ollut veneilijöille ja kaupunkilaisille jo yli vuosisadan ajan.

Sinne on päässyt lähinnä joissain työtehtävissä tai melko harvinaisilla erityisvierailuilla. Sekä tietenkin suorittamaan varusmiespalvelusta: tästä on varmasti vaihtelevia kokemuksia, oliko se Isosaarelle ”pääsemistä” vai ”joutumista”.

10.6.2017 alkaen saari on avattu kävijöille. Aluksi pääsee vesibussilla, juhannuksesta 2017 alkaen myös omalla veneellä. Isosaarelle voi nyt mennä muistelemaan inttimuistoja, nauttimaan ulkosaaren luonnonrauhasta tai pysähtymään sotahistorian äärelle varsin aidossa ympäristössä.

Ympäristö on niinkin aito, että saari on periaatteessa edelleen sotilassaari. Siellä on neljä valmiudessa olevaa rannikkotykkiä. Puolustusvoimat on siis yhä läsnä, mutta lähinnä kauko-ohjatusti ja valmiusmielessä. Pääosa toiminnasta on keskitetty Upinniemeen.

Valtion kiinteistöyhtiö Senaatti-kiinteistöt on vuokrannut osan Isosaaren kiinteistöistä ja maa-alueista Suomen Saaristokuljetus Oy:lle. Tämä firma siis ylläpitää palveluita Isosaaressa yksinoikeudella ilmeisesti ainakin jonkin aikaa. Pidemmällä tähtäimellä saarta aiotaan kaavoittaa todennäköisesti ulkoilu- ja loma-asutusalueeksi.

Rahalla laituriin

Uudet veneilykohteet: Helsinki, Isosaari

Saaren käytännön kuvio on tässä välitilassa tosiaan hieman epätavallinen. Suomessa on jo totuttu huippuhienosti ylläpidettyihin, vapaasti liikuttaviin ja kaiken lisäksi täysin ilmaisiin ulkoilusaariin. Niitähän ylläpidetään kaupunkien, kuntien tai Metsähallituksen isoista kassoista. Isosaaren tilanne on täysin toisenlainen. Yksityisen yrityksen täytyy saada kävijöillä katettua kaikki kustannuksensa.

Siihen nähden Isosaari on kuitenkin kohtuuhintainen kohde. Sinne pääsee Suomen Saaristokuljetuksen vesibussilla Kauppatorilta 15 euron menopaluuhintaan, lapset 7,50 euroa. Varsinaista pääsymaksua ei ole. Matkat ja muutkin palvelut saaressa varataan nettikaupasta sivuilta visitisosaari.fi.

Vierasvenelaiturin pitäisi valmistua juhannukseksi 2017. Kesäkuun alussa tehdyn vierailun aikaan se ei ollut vielä paikallaan. Vesibussien käyttämän kivilaiturin jatkeeksi tulee kelluva laituri. Siinä on 30 poijupaikkaa sekä pari kylkikiinnityspaikkaa isoille yli 50-jalkaisille. Moni pienveneilijä olisi varmasti halunnut mieluummin aisapaikkoja. Saapa nähdä, miten hyvin tämä toimii ja kuinka moni pyrkii alle 50-jalkaisillakin kylkipaikoille.

Laituri sijaitsee saaren pohjoispuolella varsin suojaisasti, lähinnä koillistuulet lyövät siihen. Syvyyttä on vähintään kolme metriä, joten purjehduskohteeksikin Isosaari sopii hyvin. Muualle kuin tähän laituriin ei saa saaressa rantautua.

Vieraslaituriin kiinnittymisestä päiväksi (klo 10-18) peritään 10 euroa, yön yli (klo 12-12) 25 euroa. Yöpymiseen sisältyy suihku ja sauna. Sähkö on vitosen lisää, samoin pesutuvan käyttö.

Kellonajoista voidaan kuulemma joustaa, jos ei ole erityisen ruuhkaista. Hyvä niin, sillä helsinkiläiseen veneilyyn kuuluu usein pitkään iltaan venyvät päiväreissut. On helppo kuvitella tekevänsä kaupungista päiväreissu, jossa ensin kävellään kiinnostavaa saarta ympäri. Sitten syödään ja nautitaan luoteisterassilla auringonlaskusta. Vasta sitten lähdetään takaisin, värikkään taivaan vielä loistaessa valoa illan vesillä kulkijoille.

Muutamia palveluita

Parisataa metriä laiturilta oleva Upseerikerho on tällä hetkellä Isosaaren palveluiden keskus. Siellä on päivittäin iltaan asti auki oleva ravintola ruokineen ja juomineen. Sen yhteyteen on juuri rakennettu myös isohko terassi, jossa on kauniit merimaisemat luoteeseen eli kaupunkiin päin.

Toisin kuin joissain saarikohteissa, Isosaaressa selviää siis ilman omia eväitä. Niitäkin voi toki tuoda ja saaressa saa myös grillata, mutta vain sitä varten tehdyillä grillipaikoilla.

Yksi grillipaikka oli kesäkuun alkupuolella tehdyn vierailun aikana valmistumassa muutaman sata metriä laiturista ja kerhosta lounaaseen olevalle kentälle. Tämä vanha sulkeisharjoitusten kenttä toimii myös telttailualueena.

Sen lähellä on vanha armeijan muonituskeskus. Telttailijoille kätevästi sen vesipisteet ja WC:t ovat käytössä ympäri vuorokauden. Tätä 1930-luvulta olevaa ja sisältä ihan kohtuullisen tyylikästä muonituskeskusta vuokrataan myös juhlatilakäyttöön.

Arkkitehtonisesti vielä kiinnostavampi tapaus on saaren isoin saunarakennus. 1940-luvulla rakennettu funkkista ja karjalaistyyliä yhdistävä kivitalo sisältää kaksi saunaa. Isompi on yli 30-paikkainen entinen varusmiessauna, pienempi noin 10-paikkainen entinen ”skapparien” sauna. Näitä, kuten myös pienempää saunamökkiä, voidaan vuokrata erikseen. Lisäksi isossa saunassa on päivittäin iltaisin ensin naisten ja sitten miesten vuoro. Saunan edustalla on hiekkarantaa ja sen yhteyteen on tulossa myös uimalaituri.

Näillä saunojen, hiekkarantojen ja Upseerikerhon tienoilla saaren pohjoisosissa kiertelee myös golfkenttä. Saaren rakennusmiehet innostuivat lajista 1980-luvulla ja ryhtyivät rakentamaan kenttää. Siitä kehkeytyi vuosien saatossa 9-reikäinen, ja se on erittäin vaativan kentän maineessa.

Golfharrastajat pääsevät nyt kokemaan tätä jännää kenttää maanantaisin. Silloin saari pyritään pyhittämään golfille, eikä esimerkiksi vesibussiin oteta muita matkustajia kuin golffareita. Vain 36 henkeä mahtuu kiertämään huippukiinnostavaa kenttää, joten varaukset kannattanee tehdä Isosaaren nettisivuilta hyvissä ajoin.

Näitä pohjoisrannan tienoon huvituksia lukuun ottamatta muita palveluita Isosaaressa ei ole. Muuten se on varsin villi ja originaalin henkinen puolihylätty sotilassaari. Sitä voi samoilla itse tai maksullisilla opastetuilla kierroksilla, jotka voi ostaa myös etukäteen netistä. Kierroksella kuulee runsaasti kiinnostavaa tarinaa, mutta mitään muilta suljettuja ovia ei päästä avaamaan.

Monet tykit ja luolastot saaressa ovat yhä lukkojen takana ja Puolustusvoimien kameravalvonnassa. On hyvä muistaa saaren olevan yhä sotilaskäytössä. Siksi esimerkiksi dronejen lennätys on kielletty, saari on lentokieltoaluetta. Aidatuilla alueilla neljä rannikkotykkiä on yhä valmiudessa. Niitä kauko-ohjataan Upinniemestä, mutta ammusten lataamiseen tarvitaan ihmisiä. Puolustusvoimat voikin tarvittaessa korottaa valmiuttaan ja miehittää saaren.

Pitkä historia lyhyesti

Saaren tiedetty historia alkaa suunnilleen 1500-1600-luvulta, jolloin se on ollut merenkulkijoille tärkeä apu suunnistamiseen. Saarten tiheiden kuusikoiden alapuolella on etelästä katsottuna näkynyt sen vaaleat kalliot. Erään arvion mukaan nälkäisten merimiesten mielikuvitus olisi nähnyt näissä jauhojen väriä, mistä olisi tullut ruotsinkielinen nimi Stora Mjölö eli iso jauhosaari.

Sittemmin sen hienojen kalavesien äärelle muutti kalastajia. 1800-luvun loppupuolella saari tuli kuitenkin enemmän sotilaskäyttöön ja kalastajat joutuivat poistumaan. Se tuli osaksi Helsingin meripuolustuslinnoitusten ulompaa kaarta yhdessä esimerkiksi Kuivasaaren ja Katajaluodon kanssa. Sitä rakennettiin todella moderniksi uuden teknologian linnakesaareksi muun muassa isoine tykkeineen ja napista laukaistavine meren sähkömiinakenttineen. Suomenkielinen sotilaiden antama nimi Isosaari vakiintui käyttöön.

Vuonna 1918 saarella oli pahamaineinen punavankileiri. Noin 1500 vangista kolmisen sataa kuoli ja heitä haudattiin joukkohautaan saaren keskelle. Nykyään paikalla on muistomerkki.

Olojen rauhoituttua sotilaselämä jatkui ja saarta kehitettiin ja ylläpidettiin yhtenä tärkeimmistä linnakkeista vuosikymmenten ajan. 1950-luvun alussa rakennettiin iso kasarmirakennus, jossa oli varusmiesten tupien lisäksi liikuntasali ja sotilaskoti. Nyt huonokuntoiseksi mennyt talo on suljettu ja mahdollisesti puretaan.

1960-luvulla saarelle rakennettiin myös 30 rivitaloasuntoa, jotta henkilökunta voisi asua perheineen saarella. Pitkään nämä olivatkin täynnä ja saarella asui vakituisesti lähes 100 henkeä. Nyt nämäkin talot alkavat olla purkukunnossa ja ovat suljettuja.

Perheiden asumista edesauttoi myös saarella ollut koulu. Vanhan mentyä huonoon kuntoon sinne tuotiin uusi pieni koulurakennus vielä 1980-luvun lopulla. Ihmisten halu asua saarella väheni kuitenkin pikkuhiljaa, eikä Puolustusvoimatkaan välttämättä tarvinnut vakituista asutusta. Pääsihän saarelle töihin mantereeltakin lähes kaikissa säissä.

Viimeisiä valoja sammutettiin 2010-luvun alussa, jolloin saaressa loppui myös varusmieskoulutus. Nykyään saaressa on enää yksi asukas, vanha Puolustusvoimien työntekijä hyvin ylläpitämässään omakotitalossa.

  • Uudet veneilykohteet: Helsinki, Isosaari
  • Uudet veneilykohteet: Helsinki, Isosaari

Jännä, tosin ulkokohtainen retkeilykohde

Nyt isolta osin auennut Isosaari on vaikuttava kokonaisuus, vaikka monet hienoimmat ja paikat jäävätkin lukkojen taakse. Saarella voi kävellä helposti pari tuntia nauttien sen monenlaisista ihmeistä ja toisaalta luonnonrauhasta.

Osittain kulkureitit ovat huippuhyvää ja jopa asfaltoitua tietä. Osaan saaresta taas pääsee vain polkuja pitkin. Poluilla on kasvillisuutta ja märällä kelillä liukkaita kallioita, joten pukeutuminen ja kengät kannattaa olla sen mukaisia.

Mitään kovin kummoisia opasteita saarella ei vielä ole. Isosaaren nettisivujen karttaa kannattaakin pitää puhelimessa näkyvillä, jos kiertää saarta itsenäisesti. Myöskään hienoja rantareittejä saarella ei ainakaan vielä ole. Tässä näkyy sotilashistoria: etelärannoilla on vaikeakulkuisia kallioita ja tykkejä. Saaren ei ollut tarkoitus toivottaa tervetulleeksi tästä suunnasta… Ihmiselämän säilymiseen liittyvä infrastruktuuri on metsän suojissa tai mantereen puoleisella pohjoisrannalla.

Ajan mittaan tilanne tulee varmasti muuttumaan, kun saarta muunnetaan enemmän virkistyskäyttöön. Esimerkiksi lintutorni on jo suunnitteilla. Saaren tienoilla lenteleekin oikein kunnon merilinnusto ja siellä pesii jopa merikotka.

Hienoimpia lintualueita on koillisen Peninniemi, joka on toistaiseksi kyllä aidattu kävijöiltä. Juoksuhautojen ja muiden kielekkeiden täyteiselle kalliolle täytyisi ainakin rakentaa runsaasti kaiteita, jotta turisteja voisi päästää alueelle. Niemessä seisoo tyylikkään näköisenä talo, jonka yhteydessä on toiminut torpedokoeasema 1930-luvulta alkaen. Sieltä on siis ammuttu torpedoja merelle. Sittemmin siellä on tehty muun muassa korroosiotutkimuksia. Huima paikka meren piiskaamana on siihen varmasti omiaan.

Saaren keskellä golfkentän ja rivitaloalueen eteläpuolella taas on parhaiten esillä olevat kasematit. Näissä on sekä tykkejä että isoja luolatiloja, joihin ei valitettavasti niihinkään pääse sisälle. Yhteensä saaressa on luolatilaa niin, että 800 hengen miehistö on voinut mennä suojaan niihin.

Paljon jää siis yhä näkemättä, vaikka paljon myös näkee. Moneen huviin saari ei myöskään vielä tarjoa mahdollisuutta, kun sitä ei ole huviin rakennettu. Tulevaisuus voi kuitenkin olla varsin pitkälti sitä mitä ihmiset haluavat. Helsingin kaupunki tulee keräämään ideoita saaren käytöstä netissä (kerrokantasi.hel.fi) ja paikan päällä Upseerikerholla.

Varmaa on ainakin se, että veneily saa saaren myötä ihan uuden ulottuvuuden. Ulkosaaristossa ei tarvitse Helsingin edustalla vain pyörähtää merellä, vaan siellä voi rantautua ihan ajan kanssa hienoon saareen.

Pienemmällä veneellä kannattaa huomioida, että matka todella on avoimen meren yli. Useimmilla tuulensuunnilla aallot lyövät koko Suomenlahden voimalla ja kasvavat helposti isoiksi. Säätiedotusta pitää katsoa. Jos on mitään tuulivaroituksia, pitää jättää pikkuveneellä menemättä.

Kiire nimittäin ei ole, sillä tästä eteenpäin Isosaareen kyllä ehtii.

Teksti ja kuvat Raimo Tengvall

Raimo Tengvall
Raimo Tengvall on auto- ja veneilytoimittaja, joka nauttii raittiista ilmasta. Oma auto onkin hiuksia sopivasti pörryttävä Smart Roadster. Kauppakassina on Hyundai i10. Unelmissa on hienompiakin kulkuneuvoja, mutta oikeastaan mikä tahansa kulkupeli miellyttää, jos se saa matkan tuntumaan tärkeämmältä kuin määränpään.

Kommentit

Ohjeet turvalliseen
kaupankäyntiin
Nettivene.com
mobiililaitteissa