Viking harhauttaa ajatukset Norjaan – tai ruotsinlaivoihin. Silti Viking on myös venemerkki – amerikkalainen, joka tekee isoja 37-92 jalan moottoriveneitä. Tämä ei ole se. Viking on nimittäin myös brittiläinen jokiveneitä tekevä firma, jonka valmistus on Puolassa. Tämä ei ole sekään.
Nimellä on tehty ilmeisesti myös pieniä kumiveneitä ja kajakkeja. Googletus ”viking vene” voi siis johtaa melkein mihin vain.
Ties kuinka mones Viking on sitten vihdoin tämä Puolasta tuleva vuonna 2013 perustettu alumiinivenemerkki: Viking Aluminium Boats, Viking Lodzie Aluminiowe. Perustajalla on kalastus- ja Norja-innostustaustaa, siitä nimi ja veneiden tyyli.
Maahantuontia Suomeen on aloittelemassa helsinkiläinen Boatman Group, jolla on Vikingejä jo vuokravenekäytössä. Toivottavasti maahantuonti pääsee kunnolla käyntiin, sillä ensituntumalta vene tuntuu kiinnostavalta tapaukselta, jos ja kun tykkää jykevistä alumiiniveneistä.
Korkeutta, kaiteita ja säilytystilaa
Viking-mallisto on täysalumiiniveneitä reilun kolmen metrin pikkupaatista yli seitsemän metrin työveneisiin. Merkin ensimmäinen malli oli juuri tämä koeajettu 550.
Viiden ja puolen metrin aluveneen saa sekä keskipulpetilla että HT-mallina. Tuo hard-toppi on vain suojaisaa keulassa ajamista varten, ei sellainen yövyttävä pikkumatkavene kuin perinteiset suomalaiset HT-veneet.
Koeajettu C-malli taas sisältää kahden istuttavan penkin pulpeltin takana ja T-top-katon. Maailmalla yleinen kattotyyppi suojaa niin keskipäivän auringonpaahteelta kuin sateeltakin.
Ensivaikutelma on vähän kolho ja kömpelö. Toisaalta siinä on asiallista järeyttä. Materiaalit ovat jykeviä, alumiinin paksuus on 4 mm. Useimmat varusteet ovat kiinni hitsattuja – ei vain ruuvattuja. Näitä paikalleen hitsattuja ovat esimerkiksi knaapit ja kaiteet, joita on sopivasti ja hyvissä kohdissa. Varsinkaan kaidevarustukselta ei voisi enää paljoa enempää toivoa.
Laidat ovat todella korkeat. Lyhyemmän ihmisen on vaikea astua sisään matalalta laiturilta. Vesillä laitakorkeus tuo turvallisuuden tunnetta. Heittokalastajaa se voi häiritä, kuten myös joka puolella olevat kaiteet.
Tilaa veneen sisällä on kokoisekseen varsin leveästi, ja ympäri mahtuu kävelemään hyvin. Kulkuväylät ovat kaikkialla suunnilleen saman levyisiä, eli mitään isompaa yhtenäistä avointa tilaa ei ole. Sen sijaan vähän pienemmille tavaroille tilaa riittää rutkasti.
Takapenkin alla on valtava tila, joka jatkuu paljon pidemmälle ja leveämmälle kuin luukusta arvaisi. Tila on syvimmästä kohdasta puoli metriä korkea ja myös yhtä pitkä. Leveyttä tilalla on koko veneen verran. Sinne mahtuu romppeita ja myös polttoaineen irtotankkeja vaikka useampikin, mutta tankit pitäisi voida kiinnittää jotenkin, etteivät ne vähänkään tyhjempinä lentele puolelta toiselle.
Penkkien ja pulpetin alla on säilytyslokeroita ja keulassa on valtava avoin tila vaikkapa köysille. Penkkitilaa riittää paljon useammalle istujalle kuin veneeseen saa ottaa. Istumaan mahtuu jopa 11 henkeä, vene on rekisteröity kuudelle. Toisaalta kaikki kuusi mahtuvat vaikka veneen takaosaan: neljä takapenkille ja kaksi pulpetin ääreen.
T-top jännä idea, muttei ehkä voittaja
Jos Viking 550:n tilat muuten ovat pääosin asialliset ja järkevät, C-mallin ohjauspulpetin tienoo on vähän oudompi. Ensinäkemältä ihmettelee, mistä venettä kuuluisi ajaa. Penkki on selvästi suunniteltu kahdelle hengelle, mutta ratti on aivan keskellä. Kaukohallintalaite on oikealla, joten sillä puolella istuva ainakin kaasuttaa. Ohjauksesta päästään sitten taistelemaan, kumpi tekee sen…
Käytännössä ratkaisu toimii sentään vähän paremmin kuin aluksi luulisi. Kahdestaan ajaessa kuski istuu oikealla. Kaukohallintalaite on siinä hyvin oikealla kädellä ja ratin sijainti selvästi vasemmalla ei niin haittaa, koska vasemmalla kädellähän sitä käännellään.
Yksin ajaessa penkissä on ruhtinaallisesti leveyttä, ja sijaintinsa voi asetella penkin keskikohdasta vähän oikealle. Keskikohdassa tosin on kova kohta, johon voi varsinkin merenkäynnissä lyödä kankkunsa. Keskemmällä istuessa myös suoja tuulelta on suorastaan mainio.
Penkki on kuitenkin niin korkealla, että sillä istuessa alle 180-senttisellä ei meinaa yltää jalat tukevasti lattialle. Houkutteleva vaihtoehto on ajaa seisten, mikä on tämän tyyppiselle veneelle muutenkin luontevaa. Seisten ajo onkin mukava asento tässä Vikingissä. Hallintalaitteet ovat sopivalla korkeudella, tilaa on juuri sopivasti ja penkkiin voi halutessaan vähän nojailla.
Seisten kuitenkin C-malliversion T-top-katto lähestyy uhkaavasti. Yli 185-senttinen ei mahdu seisomaan sen alla suorassa. Vene on siis parhaimmillaan vain 180-185-senttisille…
T-top-katossa on toisaalta paljon kätevyyttä. Siihen ja sen kaiteisiin voi kiinnittää runsaasti varusteita vaikka uistelukäytössä. Kaiteista saa hyvin kiinni veneessä liikkuessaan. Niihin kyllä myös lyö päänsä… Ja perässä Vikingin katto vielä laskeutuu niin, ettei voi nojailla penkkiin ja katsoa uistellessa taaksepäin.
Peruspulpettivaihtoehto voi olla suomalaiseen makuun lopulta parempi. Silti ihan hyvä välillä vilkaista myös T-topeja. Niissä on parhaimmillaan paljon käytännöllisyyttä ja järkeä. T-topin sade- ja aurinkosuojasta olisi hyötyä Suomessakin, ellei ole vesillä vain ruskettuakseen.
