Elan 19

Tekemistä riittää mutta mielenkiintoinen aihio joita ei tule usein vastaan. Lyhyt mutta leveä, vakaa. Suunniteltu kai turistiveneeksi adrianmeren olosuhteisiin. Oletan että vuosimalli olisi 80-luvun loppua.

Kippiköli joka vinssataan ala- tai ylä-asentoon kabiinista. Tämän ansiosta pääsee matalaan rantaan kun syväys pienimmillään 40-50cm. Myös omavalmiste-satamarailerin kyytiin ja siten rannalle tämän saa omin avuin, ei tarvitse nosturia odotella.

Mastoon jonkun aiemman tekemä metallijalusta oli vääntynyt ja sitä olen alkanut irroittamaan. Ei riitä aika. Pitäisi irroittaa loppuun ja väännellä ja niitata uusi tilalle.

Rullakeula toimi jotensakin mutta sitä pitäisi katsoa paremmaksi ellei sitten käytä vanhan koulun vaijeria keulassa, sekin löytyy.

Purjeita on tallin nurkassa useampi ja sitten se joku pieni sivupuomi löytyy myös. Isossa taisi olla joku pieni ripsahdus jota halutessaan saa ommella paremmin kuin mitä minä tein.

Yhdessä osastoinnissa viiden päivän jälkeen pari ruokalusikallista vettä. En tiedä voiko tulla ikkunasta ylempää sateen vuoksi vai tuleeko pohjasta. Talvella saisi sen selvittää. Osastoja seitsemän tai kahdeksan, ei ole pohjaan menossa vaikka yhdessä olisi vettä vesirajaan asti.

Mercury neluri perässä. Voin ajella oulun lähelle tämän tarvittaessa.

Pistopunkat niin että pari aikuista ja pari pientä nukkuu helposti täällä. Joku spriikeitin vetolaatikossa. Autoradio. Pöytä tippuu ylhäältä. Valoja saisi fiksata sisällä ja ulkona.

Cockpitissa syvyys- ja nopeusnäyttö.

Köysiä varmaankin saisi alkaa uusimaan mutta toimii vielä näinkin. Ohuempina eivät niin kalliita kuin isommissa.

Täksi kesäksi järjestyy paikka Varjakasta. Tänä vuonna voin nostaa kaverina sataman rannalle.

Joku raymarine plotteri on kiinni mutta näyttö ei herää. Pinnapilotti löytynee myös.

Ongelle ja uimareissulle pääsee heti. Purjehtimaan pienen värkkäämisen jälkeen.