Onpas tässä isoksi kasvanut pikkuvene. Kokkolalainen Finnmaster näyttää S6-mallillaan pohjalaiseen tyyliin, että iso on parempi kuin pieni. Veneen moni ratkaisu on tuttu metriä pienemmistä nykyveneistä. Tässä kaikki on kuitenkin isommassa ja tilavammassa mittakaavassa.
Tärkein pienemmistä veneistä tuttu ratkaisu on kahden hengen sivupulpetti. Sellaisen ääreen mahtuu kaksi henkeä ja vierestä toiselta puolelta mahtuu liikkumaan. Ratkaisu toimii jo 4,5 metrin mittaisissa veneissä. Tässä lähes 6,5 metrin veneessä mahtuu pulpetin ääreen kaksi henkeä oikein tilavasti ja vierestä mahtuu liikkumaan oikein hienosti.
Tässä kokoluokassa S6 onkin hitusen toisinajattelija. Moni iso pulpettivene on keskipulpettinen, jolloin ympäri mahtuu kävelemään molemmilta puolilta.
Toinen yleinen ratkaisu on bowrider eli suojaisa tuplapulpettiratkaisu, jossa on keskellä suljettava väliovi. Niissä ei tarvitse pukeutua yhtä lämpimästi. Vauhdikas bowrider myös näyttää monen silmään paremmalta kuin yhden pulpetin ja pystyn tuulilasin vene.
Tällaisen S6:n tyyppisen pulpettiveneen kauneus bowrideriin verrattuna on sen käytettävyydessä. Veneessä pystyy liikkumaan vapaasti ilman väliovien availuja ja laidoille pääsee helpommin. Yksin ajaessa venettä on myös luontevampi ajaa keskeltä kuin reunalta.
Kalastajat ja yksin merellä liikkuvat tosiveneilijät arvostavat tällaista käytännöllisyyttä. He myös osaavat pukeutua paremmin kuin sunnuntaiveneilijät. Suomalaisella merellä kun alkaa tulla lämmin vasta heinäkuussa, jos silloinkaan…
Tilaa paljon, muttei yllättävän paljon
Heti ensivilkaisulla ja sisään astumalla huomaa, että Finnmaster S6 edustaa asiallista nykyaikaa. Tyylissä ollaan tukevasti 2010-luvulla. Joissain muissa veneissä nähtyä räväkkyyttä tosin ei löydy, vaan toteutus on vahvasti varman päälle.
Keulan askelmia pitkin on varsin helppo astua sisään. Väliaskelman leveydessä tosin on tehty kompromissi, sillä hieman leveyttä on haluttu jättää myös istuintyynylle.
Perästä sisään pääsee myös varsin helposti, kun uimatasot jatkuvat perämoottorin vierelle. Oikealla puolella on istuintyynyn vieressä askelma, jottei tarvitse astua likakengillä tyynylle. Askelman ja uimatason välissä on pieni kynnys, mihin voi kompuroida.
Sivulta S6:een ei sitten niin helposti astutakaan kuin joihinkin muihin nykyveneisiin. Vasemmalla paapuurin puolella ei ole porrasta muualla kuin aivan perässä. Kylki on pelkkää korkeaa laitaa. Oikealla styyrpuurin puolella taas voi yrittää perän lisäksi astua kaiteen yli pulpetin edessä olevalle penkille.
Useimmissa muissa uusissa noin kuusimetrisissä sivupulpettiveneissä on styyrpuurin puolella pikkuinen välikansi, jolle on helppo astua. S6:sta tällainen puuttuu. Kylkikiinnityksessä sitä kautta olisi helppo astua veneeseen sisään. Ratkaisu myös tekisi veneestä melkeinpä ympärikäveltävän.
S6:ssa sen sijaan pulpetti jatkuu aivan veneen oikeaan laitaan asti. Jos tästä hakee jotain hyvää, niin ainakin kuljettajan vieressä matkustava saa hitusen paremman tuulensuojan.
Lisäksi kaksi pulpetin ääressä istuvaa saa halutessaan ympärilleen lisävarusteisen kuomun. Se on kunnolla säältä suojaava ajokuomu, joka jatkuu lattiaan asti. Käyttämättömänä lisävarustekuomun säilytys on nokkelassa paikassa pulpetin edessä tuulilasin alla.
Vakiona sisätiloissa ei ole mitään erityisen kekseliästä. Tilaa on kaikin puolin paljon, kun veneessä kokoa riittää. Lattiatilaa on kävelyyn ja isompien tavaroiden kuljetukseen. Näyttävä tiikki on lisävaruste. Keulassa on vakiona paikat lepuuttajille, kunhan ne vain jaksaisi aina irrotella ja viedä ne ajon ajaksi sinne.
Takapenkin alla on asiallinen säilytystila, johon menee kätevästi myös lisävarusteisen pöydän levy. Tila on kookas, muttei tässä kokoluokassa silti ollenkaan tavaton.
Toinen iso säilytystila on pulpetin alla. Siihen päästään käsiksi pulpetin edessä olevan penkin kansi nostamalla. Fiksuun nykytyyliin luukut aukeavat kunnolla myös tyynyjen ollessa paikallaan ja pysyvät auki kaasujousilla. Tämäkään tila ei silti ole niin iso kuin samankokoisessa kilpailijassa Flipper 640 SC:ssä, jonne on onnistuttu taikomaan aivan toisen kokoluokan ruuma.
Aivan keulassa ei ole penkin alla varsinaista säilytystilaa ollenkaan, vaan pelkkä köysiboksi. Sellaiset löytyvät myös perästä, molemmin puolin. Asiallista ja toimivaa perusratkaisua, kuten vene muutenkin.
Lisävarusteilla huvikäyttöön
Vakiona S6 on melko karu yhteys- tai ajeluvene. Korkealaitaisella ja isolla veneellä pääsee turvallisen tuntuisesti perille, kunhan pukeutuminen on kunnossa. Muutamilla tyypillisillä lisävarusteilla siitä saa kuitenkin myös kivan kesäpäivänviettolaitteen.
Jos sää suosii, hitaiden nopeusrajoitusten alueella matkustaja laittaa mielellään keulan penkkien väliin saatavan aurinkopatjan. Ilman sitäkin pulpetin edessä oleva istuin on ihan mukava, ja pehmeät tyynyt ovat vakiona.
Takapenkki on todella leveä. Kolme henkeä mahtuu istumaan siellä tilavasti. Hoikkia ihmisiä neljäkin menee, mutta silloin tulee ahdasta. Penkin vasen reuna on kivasti pehmustettu, joten siihen suuntaan on kiva nojailla. Tuuli käy vauhdissa tälle vasemmalle paikalle vielä kovempaa kuin muille, jotka ovat edes hieman pulpetin suojissa.
Kuskin ja hänen vieressään istuvan penkit ovat mukavasti otteessaan pitäviä ja säädettäviä. Ne voi myös kääntää takapenkkiläisten suuntaan vaikka satamassa tai ankkurissa hengailtaessa. Silloin on kiva jos on ruksinut lisävarusteista tähän keskelle viriteltävän pöydän sekä pulpetin alle vedettävän jääkaapin.
Toisenlaista vesillä viihtymistä taas voi harjoittaa vesihiihtokaarella, joka sekin on lisävaruste. Kaari on hyödyllinen varuste kyllä muillekin kuin vain vesiurheilijoille. Mikäli veneeseen astutaan sisään perästä, se toimii hyvänä kaiteena.
Viimeisimpänä vaan ei vähäisimpänä maininnan arvoisena lisävarusteena on keulan LED-valot. Vakiona olevien kulkuvalojen lisäksi S6:een saa tyylikkäästi upotetut etuvalot, joilla on hyvä pimeän aikaan etsiä merimerkkejä tai katsoa paikkaa, johon rantaudutaan. Hyödyllinen varuste alkaa toivottavasti yleistyä pienemmissäkin veneissä. Ledeinä valot kun eivät vie paljoa virtaakaan.
Kapteeni käskee keskeiseltä paikalta
Pulpetin ääressä kuskin paikalla S6 on kaikkein parhaimmillaan. Siinä on kookasta äijäfiilistä, kun vene on iso ja sitä hallitaan hyvältä paikalta veneen keskeltä. Pulpetti on sopivan kokoinen eli kookas, muttei sentään niin korkea, että estäisi näkyvyyttä. Tuulilasissa tosin on näkyvyyshaittana kulmissa tummat alueet, mutta ei niihin sentään ihan venettä mahdu katveeseen piiloon.
Vakiona pulpetissa on lukittava hansikaslokero ja mukitelineitä, lisävarusteena karttaplotteri. Yamahan mittarit ovat näkyvällä paikalla. Ratti on tyylikäs ja miellyttävä, kuten ohjaustuntumakin vakiona olevalla hydrauliohjauksella.
Ajoasento on joidenkin makuun vähän hankala, kun sinänsä hyvä jalkatuki tulee ulos pulpetista. Jotta jalat saisi mahtumaan, säädettävää penkkiä pitää ottaa varsin taakse. Näin rattiin ja kaukohallintalaitteeseen ei enää yletykään ihan niin hyvin.
Ongelmattomammin ylettyy ajamalla seisaallaan tai penkin väliasennossa, jossa etureuna nostetaan ylös. Se on kuitenkin sen verran kova, että pelkän etureunan päällä istuminen ei ole niin mukavaa kuin joissain muissa penkkimalleissa. Finnmasterin penkki onkin parhaimmillaan alhaalla istuen, jolloin voi nauttia myös sen hienosta sivutuesta. Aallokossa tällaista syleilyä osaa arvostaa.
Merenkäynnin kasvaessa S6 onkin elementissään verrattuna pienempiin veneisiin. Koeajossa järviolosuhteissa ei päästy lähellekään niitä kelejä, joita varten tämän kokoluokan vene olisi syytä ostaa.
Käytös oli kokeilussa suhteellisen rauhallista ja asiallista. Terävistä aalloista tosin kuului räsähdyksiä hieman enemmän kuin joissain muissa nykyveneissä. Juuri ennen Finnmasteria tuli ajettua vastaavaa Flipperin mallia 640 SC, joka ainakin näissä olosuhteissa liikkui paljon sulavammin.
Koeajoveneessä oli S6:n suurimman moottorisuosituksen mukainen 150-hevosvoimainen Yamaha. Sillä varustettuna kahden hengen kuormalla pääsi reilun 40 solmun vauhtiin, eli varmasti useimmille riittävästi.
Sekä Finnmasterin mittausten että omien ajotietokonehavaintojeni perusteella välillä 17-30 solmua kulutukset olivat suunnilleen saman määrän litroja per tunti. Tuolla välillä pääsi juuri alle litralla meripeninkulman. Sitä kovemmissa vauhdeissa koneen jano kasvoi.
Vene ei muilta osin edusta erityistä sporttia, vaan asiallista käyttöpeliä, joten monen käyttöön pienempikin kone riittänee. Suositukset alkavat 115 hevosvoimasta. Finnmasterin mittauksissa 130-heppainen vei 25 solmun vauhdilla enää 0,8 litraa meripeninkulmalla. Se voisikin olla viisain moottorivalinta.
Ylipäänsä S6 on viisas valinta, jos haluaa avoveneeltään kokoa ja nykyaikaisuutta, sekä haluaa hinnan pysyvän ainakin jossain määrin kurissa.
Esimerkiksi edellä mainittu Flipper 640 SC on monessa asiassa parempi, mutta nelisen tonnia kalliimpi. Nettiveneessäkin hiljattain koeajettu Willy’s X6 taas on selvästi kevyempi ja venepakettina yli kymppitonnin edullisempi. Toisaalta se kyllä myös tuntuu halvalta. Finnmaster taas on monen makuun varmaan juuri sopiva.
Raimo Tengvall, kuvat Kari Wilén ja Raimo Tengvall
