Teräsvene höyryhinaa

Joudun luopumaan rakkaasta s/s Ansiosta mieheni sairastuttua parantumattomasti. Ansio on seissyt jo monta vuotta käyttämättömänä, enkä osaa tehdä sille mitään. Se näkyy jo useassa kohdassa. Mutta konehuone on täyttä kulkuvarmaa rautaa, joskin nyt "varastorasvassa". Kyljet olemme uusituttaneet, ne kestävät hyvin. Hytit on kunnostettu täysin. Hyttejä on kannen alla kolme, miehistöhytti 4 sänkyä, keskihytti 4 sänkyä ja keulassa "varustajahytti" 2 sänkyä. Perässä on roihala eli vessa ja työkaluvarasto. Konehuone + halkokuuri vievät alhaalla paatin keskiosan. Kannen päällä on komento ja keittiö/oleskelutila. (En suostu puhumaan salongista, kun kyse on vanhasta työlaivasta.) Keittiössä on 2-liekkinen kaasuhella sekä ihana pieni rautahella Högforsin Rapid. Astiakaapit ja ruokapöytä, arkkupenkki. Kaasujääkaapin tila on kannella, naamioitu penkkirakennelmaan, vaan jk sanoi työsopimuksensa irti, enkä ole ostanut uutta sinne ruostumaan, kun ei ole ajojakaan ollut vuosiin. Uusi ostaja saa hommata kaasujääkaapin. Olen sitä mieltä, että ison rautalaivan kipparilla tulee olla laivurikursseja käytynä. Astiat, patjat, peitot, tyynyt, sänkypeitot kuuluvat kauppaan. Höyrylaivan omistajuus vaatii sitoutumista, pitkää mieltä = se ei ole hetkessä valmis lähtöön, ja vanhassa laivassa on usein paljon työtä. Palkinnoksi saa uskomattomia elämyksiä ja kokemuksia, kun oppii höyryllä kulkemisen saloihin.