Sinulla on keskeneräinen ilmoitus. Mitä haluat tehdä?

Luettu 10 330   1

Sea-Doo GTX Limited 300 – Muikea matkasportti

  • Sea-Doo
  • Sea-Doo
  • Sea-Doo
  • Sea-Doo
  • Sea-Doo
  • Sea-Doo
  • Sea-Doo
  • Sea-Doo
  • Sea-Doo
  • Sea-Doo
  • Sea-Doo
  • Sea-Doo
  • Sea-Doo

Markkinoiden varustelluin vesijetti sopii reissaamiseen ja leppoisaankin ajoon. Toisaalta sen kiihtyvyydellä voi räjäyttää tajunnan.

20 490 euroa. Sen enempää ei maksa tämä Sea-Doon uusi huippumalli 300 hevosvoimalla ja suunnilleen kaikilla vesijettiin kuviteltavissa olevilla varusteilla.

Veneissä tällä hinnalla saisi juuri ja juuri uuden Buster M:n parilla lisävarusteella ja 40-heppaisella moottorilla.

Vesijettejä valmistetaan teollisesti suuria määriä, kuin autoja ja moottoripyöriä. Prosessit selvästi toimivat tehokkaasti, kun 300-heppaisella moottorilla varustettu kokonainen vesijetti voidaan myydä selvästi halvemmalla kuin 300-hevosvoimainen perämoottori…

Vesijettimoottori tosin on pienempi, Sea-Doossa ahdettu 1.6-litrainen. Saman tehoiset perämoottorit ovat yli nelilitraisia. Venemoottoreissa tarvitaan ison koneen ronskia vääntöä, vesijeteissä ”tarvitaan” huipputehoa.

Tehoa tosiaan riittää kuivapainoltaan 385-kiloiseen laitteeseen varmasti riittävästi, mutta GTX Limitedistä erityisen kiinnostavan tekee varustelu. Mikäs ihme esimerkiksi on tuo loota tuossa uimatasolla…?

Varustelua hämmästellen

GTX Limitedin perässä oleva valkoinen loota on lisävarusteinen kylmälaukku. Se pysyy paikallaan LinQ-nimisellä yllättävän näppärällä kiinnityssysteemillä. Toinen pää hahloon ja toisesta päästä salpa kiinni.

Kylmälaukku ei ole sähköllä viilenevä, vaan pelkillä kylmäkalleilla viileänä pysyvä. Hyvin laukku kyllä pysyi mukana kuvauspäivän riehakkaissa ajoissa ja kovissa aalloissa. Vähän vettä sen sisään kuitenkin tuli jostain, joten se on syytä huomioida eväitä valitessa.

Yhden paikan sen sijaan luvataan olevan vesitiivis, ja koeajo vahvisti asian. Limitedissä on kuskin edessä hanskalokero, jonka sisällä on vielä erikseen avattava tiivis kännykkäkotelo. Siinä on puhelimelle pehmusteet ja USB-portti lataukseen. Tilaan mahtuu puhelimen lisäksi myös vaikka pankkikorttikotelo ja vesikulkuneuvon rekisteröintitodistus.

Keulan iso noin 100-litrainen tavaratila aukeaa käytännöllisesti heti kuskin edestä, ja ohjaustanko nousee mukana. Näin tilasta on helppo kaivella tavaraa jetin päällä istuen. Muissa jeteissähän pitää kurotella keulaan ohjaustangon yli.

Limitedissä tavaratilan kuskin puoleisessa päässä on kätevä tavaralokerikko, ja mukaan tulee myös repuksi muuntuva vedeltä suojaava merimiessäkki. Tavaratilan pohjallekin nimittäin pääsee ajoittain pieniä liruja vettä.

Kookkaan uimatason väitetään olevan markkinoiden isoin. Ja jos haluaa laajentaa sitä entisestään, penkin takaosan voi irrottaa. Näin voi periaatteessa tehdä jopa ”pöytäryhmän”, Sea-Doon mainoskuvissakin sellainen näytetään. Takapenkki laitetaan irrotettuna uimatason perälle toiselle istujalle, toinen etupenkille häntä vastaan ja kylmälaukku tulee keskelle ”pöydäksi”. Penkkiä ei kyllä saa kiinnitettyä perälle eikä kylmälaukkua keskelle, joten ruokailu tuntuu vähän huteralta. Fiksummat vain nousevat jetistä maihin.

Ehkä hölmöin tai hassuin varuste on Bluetooth-audiojärjestelmä. Vesitiiviissä lokerossaan olevasta puhelimesta voi laittaa musiikin soimaan ja se toistuu vesijetin kaiuttimista. Volyymin säätöön ja kappaleesta toiseen hyppäämiseen on nappulat vasemman kaiuttimen päällä.

Täytyy myöntää, että poppivehkeet unohtuivat testata. Tässä laitteessa kiinnosti ja koukutti paljon enemmän sen ajaminen.

Varovasti opetellen

300 hevosvoimaa on aivan älyttömästi 385-kiloiseen laitteeseen, jota saa ajaa ilman minkäänlaista korttia tai koulutusta. 15 vuoden ikä riittää. Monsteritehoiseen jettiin on syytä suhtautua kunnioittavalla varovaisuudella. Ajon aloittamiseen on hyvä käyttää ensimmäisenä opetteluavainta.

Learning Keyllä tehot ja vauhdit pysyvät jotenkuten hanskassa. Laite kiihtyy hienosti, muttei välttämättä paiskaa matkustajaa mereen. Huippunopeus on vähän päälle 70 km/h. Se on vesillä jo paljon (lähes 40 solmua), muttei GTX Limited 300:lle vielä leppoisaa matkavauhtia kummempi.

Nautittava ajettavuus on läsnä jo Learning Keyllä. Varsin tukeva ja merikelpoinen iso ja pitkä jettirunko ottaa tyrskyt vastaan vakaasti. Toisaalta se myös kääntyy jettityyliin näppärästi, ja omilla painonsiirroilla on merkitystä. Kuski on selvästi osa laitetta.

Pienempien jettien kevyeen herkkyyteen ja hassuuteen ei kuitenkaan tässä ihan päästä. Liikkeet ovat tönkömpiä kuin vaikka innokkaasti kallistuvalla pikkujetti Sea-Doo Sparkilla tai näpsäkästi pyörivällä Yamaha EX:llä. Temppuilevampaan menoon nuo ovat hauskempia. Tällaisessa monsterimallissa taas suurin tunneryöppy tulee kiihdytyksistä. On aika vaihtaa opetteluavain oikeaan avaimeen.

Hurja ajaminen innostaa

Ajamisen perusasetus on nimeltään Touring. Siinä täydet tehot ja vauhdit ovat käytettävissä, mutta kaasuunvastaavuus ei ole aivan täyttä tykkiä. Näin jetti on helpompi hallittava: se ei syöksähtele liikkeelle ylikovaa tai nykäise pahasti pompun jälkeen veteen palatessaan.

Muut asetukset ovat Eco ja Sport. Eco on hyvä leppoisaan matka-ajoon tai kokemattoman matkustajan kanssa ajaessa. Silloin jetti toimii suunnilleen samanlaisella miellyttävällä pehmeydellä kuin opetteluavaimella.

Sport Mode taas on mielipuolista menorymistelyä. Vain se päällä saa täyden kiihtyvyyden heti paikaltaan lähtien. Hyvä niin, koska silloin on syytä pitää kiinni.

Kaasuvivun pohjaan vetämällä jetti kiskaisee matkaan mielettömällä voimalla. Käsissä tuntuu, kone mouruaa, tuuli suhisee. Vauhti kiihtyy nollasta sataan ilmeisesti muutamassa sekunnissa. Vaikea sanoa, koska tuona aikana vain pitää kiinni ja keskittyy edessä olevaan kapenevaan näkökenttään, kasvavaan vastatuuleen, koko ajaa kovempaa tömähtäviin aaltoihin ja pelottavan makuiseen ilmassa oloon. Vauhtia onkin himmailtava ennen kuin ehtii kissaa sanoa.

Kaasua nostaessa ehtii vilkaista nopeusmittaria. 116 km/h. Oho! Tuollainen vauhti kertyi aika lyhyellä pätkällä. Se myös on harmillisen lähellä luvattua 120 km/h:iin rajoitettua huippunopeutta… Uusi yritys, mutta taas pienehköt aallot alkavat tuntua liian isoilta. Vauhti jää reiluun 110:een, kun päätän ilmalennon tuntuisena hetkenä nostaa kaasua. Viisaalla extreme-jetteilijällä olisi crossipyöristä tutut suojat ja kypärä, mutta minulla ei ole. Parempi rauhoittaa ajoa.

Fiksu ajaminen onnistuu

Ajamisen tyyliin voi vaikuttaa Eco-Touring-Sport-asetusten lisäksi myös trimmillä (VTS). Veneistä ja monista muistakin jeteistä tuttuun tyyliin sillä vaikuttaa kulkuasentoon. Ylös säätämällä keula kulkee aika ylhäällä, ehkä jopa liiankin ylhäällä. Huippunopeutta yläasennolla ei pikkuaallokossa tehnyt mieli kokeilla, ja vauhdit saavutetaan ihan hyvin keskitason trimmilläkin. Trimmi alhaalla taas on hyvä esimerkiksi pyöritellä tai ajaa pomppivassa aallokossa. Korkealla trimmillä taas voisi tyynellä kelillä tietenkin hakea kulutussäästöjä.

Räyhääminen alkaa vasta yli 4000:n kierroksilla, jolloin äänimaailma rouheutuu ja bensan hörppiminen pääsee vauhtiin yhdessä jetin kiitämisen kanssa. Vääntöä kuitenkin koneessa riittää niin, että 4000 kierroksella liikutaan jo mukavasti 40 km/h eli reilut 20 solmua. Tällöin kulutus oli mittarin mukaan vain 12 litraa tunnissa, koeajossa aallokossa ihan matalalla trimmillä. Tässä reilun puolen litran per merimaili kulutuksessa ollaan tyypillisen 60-80-heppaisen pulpettiveneen tasolla, ei sen enempää.

Kun äänimaailma ja aallot pysyvät maltillisina, tämä monsterijetti ei ole perusmoottorivenettä pahempi missään mielessä, jos sillä ajaa näin leppoisasti. Kaasukäden kurissapitoa auttaa haluttaessa myös vakionopeussäädin.

Hyvä varuste on myös Sea-Doon iBR, eli sähköinen peruutusvaihde ja ”jarru”. Sillä pysähtyy satasen vauhdistakin aika nopeasti. Se on hyvä turvallisuuslisä, vaikkei poistakaan nopean laitteen kuljettajan vastuuta ja tarvetta ennakoida tavallista pidemmälle.

Peruuttelu tekee satamamanööveerauksista käteviä, kunhan vain tottuu toimintaperiaatteeseen: vasemmalla kädellä pakki pohjaan, oikealla kaasua ja ohjaustangon kääntö eri suuntaan kuin aluksi luulisi.

Jostain syystä ainakin koeajetussa GTX:ssä iBR:n ”vapaa”-asennollakin jetti pyrki liikkumaan hieman eteenpäin. Pienemmät Sea-Doot pysyvät silloin nätisti suunnilleen paikallaan. Ehkä isossa koneessa on liikaa voimaa, jotta iBR:n kauha jaksaisi pidellä sitä.

Mukavaa päiväretkeä tai järisyttävää liikuntaa

Reissaamista varten etuja ovat myös mukava penkki kolmellekin hengelle ja mahdollisuus karttaplotterin asennukseen. Vesillä onkin ensiarvoisen tärkeää navigoida reittinsä väyliä pitkin ja karikot välttäen, joten plotteri pitäisi olla kaikissa matkajeteissä. Merikarttaa kun on vaikea jetin päällä lukea. Koeajo-Sea-Doossa oli jälkiasennettuna Simradin jettikäyttöön tehty ihan asiallisen tuntuinen plotteri hanskalokeron päälle. Lisää tällaista!

Leppoisassa käytössä Eco Modella ajellessa Sea-Doo GTX Limited korvaakin hyvin pienen päiväretkiveneen. Lähinnä sen kanssa on kiinnitettävä venettä enemmän huomiota vedenpitävään pukeutumiseen, ja mukaan mahtuu vain kolme.

Toisaalta GTX Limited 300 tarjoaa äärimmäisiä vesiurheilukokemuksia sekä jetin kuljettajalle että mahdolliselle perässä vedettävälle. Vakiovarusteisen pikkukoukun lisäksi saa teleskooppimallisen, astetta korkeammalle nostettavan vesihiihto- tai wakeboardaustangon.

Myös kuskina saa sellaisen ryöpyn vettä, adrenaliinia ja raitista ilmaa, että illalla väsyttää. Vauhdikas vesijetti käy liikunnasta varmasti kovakuntoisemmallekin kaverille.

Sopivilla suoja- ja kelluntavarusteilla jetti on turvallisempi kuin vaikka moottoripyörä: ympärillä on vähemmän törmäiltävää. Lisäksi vesillä saa nopeusrajoitusten ulkopuolella ihan oikeasti ajaa täysiä. Riittävän kaukana rannan mökkiläisistä ja muusta vesiliikenteestä vesijetin ja itsensä voi viedä äärirajoille.

Itsekin lopulta sain tuulen tyynnyttyä sen 120 km/h mittariin. Se ei kuitenkaan edes ollut mitenkään hienointa. GTX Limitedilla ajaminen oli miellyttävää ja kivaa kaikilla vauhdeilla ja keleillä. Se on onnistuneen jetin merkki.

Raimo Tengvall, kuvat Arto Rusanen

KATSO LISÄÄ VIDEOITA:

Sea-Doo GTX Limited 300

Pituus: 3,45 m
Leveys:1,26 m
Paino:385 kg
Matkustajia:3
Moottori:Rotax 1630 ACE, ahdettu 3-syl., 1630 cc, 300 hv
Huippunopeus:mittarin mukaan 120 km/h (n. 65 s)
Hinta:20 490 euroa vakiovarustein
Raimo - Tengvall
Raimo Tengvall on yhtä aikaa nuori ja kokenut auto- ja veneilytoimittaja. Töitä nelipyöräisillä teini-iästä alkaen vuodesta 2005, paattien parissa vuodesta 2012. Karttuva kokemus on tuonut kaikkiruokaisuutta: oikeastaan mikä tahansa kulkupeli miellyttää, jos se saa matkan tuntumaan tärkeämmältä kuin määränpään.

Myytävät Sea-Doo -veneet

test
Sea-Doo GTI 130 STD'19
11 490 €
test
Sea-Doo GTX 155'19
14 490 €
test
Sea-Doo GTX 230 '19
17 290 €
test
Sea-Doo GTX LIMITED'19
20 990 €
test
Sea-Doo GTR 230 STD'19
14 890 €
test
Sea-Doo RXT 230 STD'19
16 490 €
test
Sea-Doo RXP-X 300 IBR RS'19
18 690 €
test
Sea-Doo RXT-X 300 RS'19
19 590 €
Ohjeet turvalliseen
kaupankäyntiin
Nettivene.com
mobiililaitteissa

Lisää koeajoja

Kaikki koeajot »
Sea-Doo GTI – Fiksu perhejetti

Sea-Doo GTI – Fiksu perhejetti

Sea-Doo Spark – Kevyesti kiva

Sea-Doo Spark – Kevyesti kiva

Buster Magnum – Muhkeasti asialinjalla

Buster Magnum – Muhkeasti asialinjalla

Nord Star Sport 25 – Avoin pikku laiva

Nord Star Sport 25 – Avoin pikku laiva

AMT 190 R – Helppouden hienoutta

AMT 190 R – Helppouden hienoutta