Veneissä enää harvemmin ilmestyy uusia merkkejä, jotka voisivat pärjätä todella kilpailluilla markkinoilla. Tässä on kuitenkin sellainen, joka ainakin ominaisuuksillaan pistää kampoihin Belloille, Finnmastereille, Yamarineille ja kumppaneille.
Sting on norjalainen vasta vuonna 2008 perustettu merkki. Aluksi se oli vain Norjan ja Ruotsin markkinoilla. Ja hyvin onkin ollut: vuonomaan venemyynnissä se on jo merkkien top 5:ssä. Nyt mallisto rantautuu täydellä tohinalla myös Suomeen.
Mallistoon kuuluu askeettiset, hieman työvenemäiset yksikuoriset 475 PRO ja 535 PRO sekä useita kaksikuorisia moderneja huviveneitä.
Niistä pienintä 485:tä ajetaan peräpenkiltä. 485 S taas on tilaihme, jossa ohjauspulpetin taakse on mahdutettu kaksi penkkiriviä. Sehän on tilankäyttönä yleensä vasta yli viisimetrisissä. Avarampi versio aiheesta on tämä nyt koeajettu 530 S. Se on ainakin Norjassa malliston myydyin, ja saattaa hyvinkin olla sitä myös Suomessa.
Isoimpia 610-malleja on kolme: S-malliniminen pulpettivene, bowrider ja daycruiser. Lisäksi tulossa on pilothouse-vene 630 Fast Track.
Tyhjästä Stingejä ei ole nyhjäisty, vaan taustalla on perinteinen jo 1960-luvulta toiminut Nordkapp Boats. Valmistus tapahtuu Puolassa, mikä ei nykyään ole ollenkaan tavatonta.Vertaus toimii siksikin, että Stingit ja Nordkappit ovat varsin suoria Bellan ja Flipperin kilpailijoita. Näiden kaikkien merkkien uudemman pään mallistot ovat vielä saman norjalaissuunnittelija Espen Thorupin käsialaa.
Alkavatko veneet olla kaikki kuin yhdestä puusta veistettyjä? Sting asettuu mallistossa hieman Nordkappien alapuolelle. Suurin osa Stingeistä on Nordkappeja pienempiä, ja samankokoisista malleista Stingit ovat hieman edullisempia. Mallistot menevät limittäin varsin vastaavasti kuin Bella-veneiden hieman edullisempi Bella ja kalliimpi Flipper.
Tilat lähinnä kohtalaiset
530 S on nykyaikaisen tuoreen näköinen ja helposti lähestyttävän oloinen vene. Se osuu suosittuun kokoluokkaan, jossa pulpetin taakse mahtuu pari penkkiriviä ja kyytiin sallitaan kaikkiaan kuusi henkeä.
Fyysinen lähestyminen eli kyytiin kapuaminen tapahtuu varsin helposti. Tosin osa nykykilpailijoista on tässä vieläkin parempia. Keulassa on askelmia ja takana penkin selkänoja on kapea, jotta molemmilta sivuilta pääsee kävelemään. Moottorin ympärille jatkuvia uimatasoja taas ei ole, joten perästä kyytiin ei ole helppo tulla.
Keulassa ensimmäinen askelma on köysilaatikon kansi, josta puuttuu köysiura. Käytössä olevat köydet joutuu joko pitämään kokonaan ulkona tai sitten kansi jää köyden päälle raolleen. Siitä päältä astumalla saa köydet pian entisiksi.
Takana köysien säilytys on vielä hankalampaa. Köysilaatikko on piilossa takapenkin istuinosan alla, eikä tyypilliseen tapaan ulkona knaapien vieressä. Tässä kohdassa on lähinnä kiinteän polttoainesäiliön tankkausaukko.
Takaosan säilytystila ei köysilaatikon, akun ja kiinteän tankin viemän tilan jälkeen ole enää ihan valtaisa. Saa sinne sentään penkkien ja ohjauspulpetin suojahuput. Veneen etuosassa taas penkkien alla on vain kelluketta, ei mitään säilytystilaa. Näin ollen tilojen toivo lepää kuskin penkin ja ohjauspulpetin alla.
Ainoa kuskinpenkkivaihtoehto on tämä kahden hengen sohva, jonka alta löytyy asiallinen säilytystila. Sinne mahtuu puolet vakiovarusteisesta tyynysarjasta. Penkin selkänoja on käännettävissä myös toisin päin, eli pulpettia vasten. Näin saa vastakkaista hengailutilaa takapenkkiläisten kanssa. Pöytää tai muuta vastaavaa kivaa tähän väliin ei kuitenkaan saa.
Todellinen yllätysnumero löytyy ohjauspulpetin alta. Napsaistaan parista kohtaa lukitukset auki, niin koko pulpetti nostetaan kippaamaan eteenpäin kuin rekka-auton ohjaamo. Tämä vaatii sen verran voimaa, että tehtävää ei voi nakittaa ainakaan lapsille. Alta paljastuu säilytystila, johon mahtuu toinen puoli vakiovarusteisista tyynyistä.
Veneen omien varusteiden säilytys on siis hyvin mietitty. Mikäli veneessä kuitenkin haluaa säilyttää näiden lisäksi jonkin verran muutakin tavaraa, Sting 530 S ei valitettavasti voi auttaa.
Ajaminen lähinnä mainiota
Melkein sohvamaiselle penkille ohjauspulpetin taakse istahtaa mielellään. Ratti ja kaukohallintalaite ovat hyvin käsillä. Suomen mallistossa vakiovarustukseen kuuluu karttaplotterikin. 12 voltin virran ulosotto ja pari mukitelinettä kruunaavat tarjoilun. Lähinnä jäisi kaipaamaan kannellista lokeroa pikkutavaroille.
Liikkeelle lähtiessä huomaa, että kaikki ei sittenkään ole täysin ruusuisesti. Jos ajoasento on kiva istualtaan, seisten meinaa tulla ahdasta. Penkki ei ole liikuteltavissa, eikä sen etureuna nostettavissa monista nykyveneistä tuttuun korkeampaan istuma-asentoon.
Satamassa pyöritellessä ohjaus tuntuu hieman raskaalta. Tässä mallissa on vielä pienveneistä tuttu kaapeliohjaus, joka on isohkon moottorin kääntelyyn melkein alimitoitettu. Sulavamman hydrauliohjauksen saa reilun tonnin lisähintaan.
Näitä puutteita lukuun ottamatta lähes kaikki onkin hienosti. Sting 530 S liikahtaa vesille tyylikkäästi ja nousee liukuun melkein huomaamattomasti. Hyvin vääntävä 75-hevosvoimainen Evinrude työskentelee leppoisan vaivattomasti eikä sen ansiosta pidä liikaa meteliäkään itsestään.
Tällä koneella 530 S:llä voi yksin ajaen kruisailla liu’ussa 20 solmua 3000:n kierroksilla. Harvalla noin viisimetrisellä veneellä meno on näin leppoisaa.
Kovempaa matkavauhtia kaivatessaan ei tarvitse myöskään hurjasti huudattaa konetta. Yhden hengen kuormalla 4000:n kierrokset tarkoittavat jo 28 solmun vauhdilla viilettämistä. Moni vene-moottori-yhdistelmähän tarvitsee tämän, jotta edes nousisi liukuun.
Huippuvauhtien kokeilu ei sekään tunnu pilaavan asiallista tyyliä. 75-heppaisella Sting 530 S kulkee kovimmillaan noin 34 solmun vauhtia, mikä on sekin tyynehköllä säällä vielä mukavaa menoa.
Aallokossa veneen kompakti koko alkaa tuntua hieman. Yli 30 solmun vauhdeista kannattaa vähän hidastaa kakkosella alkaviin kruisailuvauhteihin. Mukavaa ja turvallisen tuntuista meno on silti tämän luokan veneeksi. Nypyttävätkin aallot otetaan vastaan peruslaadukkaan oloisesti. Isoista peräaalloista napattu pikku ilmalento ei sekään säikäyttänyt venettä eikä kuskia.
Ensimmäisenä ongelmana kovassa kelissä tuleekin oikeastaan penkissä pysyminen. Kahden hengen sohvalla sivuttaistukea ei ole monista kilpailijoista tuttujen yksittäispenkkien tapaan. Vähänkään keskimittaista lyhyempi taas ei yllä jalkatukeen asti. Istualtaan pitää kuitenkin yrittää ajaa, sillä seisaaltaan ajamiseen tilaa on kovin vähän.
