Vesijetin valinnassa tärkeä lähtökohta on käyttötarkoitus. Melko samankaltaisesta ulkonäöstään huolimatta jeteissä löytyy eroja niin tehojen kuin kantavuuden osalta. Yhteistä on, että lähes kaikki uudet vesijetit ovat tänä päivänä kaksi- tai kolmipaikkaisia ja nelitahtisia.
”Tyypillinen vesijetin ostaja on nykyään 40–70 vuotias henkilö, joka hankkii jetin kesämökille koko perheen, eli itsensä, lasten sekä mahdollisesti lastenlasten käyttöön”, kertoo Kaj Österlund Motojet Finland Oy:stä.
Vesijetti on jo pienehkön kokonsa ansiosta helppo hallittava. Monissa malleissa on sähköinen peruutusvaihde ja jarru, joiden ansiosta rantautuminen on helppoa kokemattomallekin veneilijälle. Vesijetti onkin yhä useammin nuorison ensimmäinen ”vene”, jolla on helppo harjoitella vesillä liikkumista.
Huomioi nämä asiat, kun olet hankkimassa vesijettiä:
1. Kuka vesijetillä ajaa?
Vesijetti soveltuu erilaisiin käyttötarpeisiin ja esimerkiksi vesisuksien ja wakeboardin vetäminen onnistuu tänä päivänä laitteella kuin laitteella.
Vesijetit ovat yleensä kaksi- tai kolmipaikkaisia. Mikäli ajat pääasiassa yksin ja kyytiläisiä on harvoin, kaksipaikkainen voi olla hyvä valinta. Mikäli jetteillessä on yleensä aina joku kyydissä, on kolmipaikkainen jetti parempi – ja etenkin vakaampi vaihtoehto. Vesijetin kulku vakautuu, kun vauhtia lisätään, mutta mukavampaa on, mikäli istuintilaa on riittävästi, eikä kaatumista tarvitse pelätä rantautuessakaan.
”Jos kevyen kaksipaikkaisen kyytiin nousee kaksi satakiloista henkilöä, voi tasapainon pitäminen olla todella hankalaa rantautuessa ja liikkeelle lähtisessä”, Österlund kertoo.
Kaksipaikkaisia aloittelijoillekin sopivia ja erityisesti kepeään yksinajoon soveltuvia laitteita ovat mm. Sea-Doo Spark ja Yamaha EX. Vauhdikkaampaan menoon sopivat tehokkaammat Yamaha GP1800 R sekä Sea-Doon RXP-mallit. Myös Kawasakilta löytyy hyviä menopelejä.
2. Missä vesijetillä ajetaan?
Mikäli vesijetillä on tarkoitus pistäytyä vaikkapa kioskilla tai kaverin mökillä järvialueilla, pienempikin laite riittää, mutta pidemmälle matkalle tarvitaan tilaa jo tavaroille. Merellä ja aallokossa ajettaessa isompi runko on vakaampi ajaa.
”Pienemmät, selkeästi kaksipaikkaiset laitteet soveltuvat pääasiallisesti suojaisille sisävesille ja järvialueille. Isommissa laitteissa on jo säilytystilaa esimerkiksi lisäpolttoaineelle ja matkatavaroille”, kertoo Raine Honkanen Yamaha Motor Finlandilta.
Pienemmissä jeteissä ei välttämättä ole säilytystilaa juuri lainkaan, mutta isommissa laitteissa tilaa on yli 150 litran verran. Säilytystilat ovat usein lähes vesitiiviitä, mutta veneiden säilytystilojen tapaan niihin usein kerääntyy vähän kosteutta, eli tavarat on hyvä suojata muovilla tai käyttää vedenpitäviä säilytyspusseja.
Vesijettien polttoainesäiliön tilavuus on yleisesti vähintään 50 litraa. Polttoainetta kuluu mukavassa 20–25 solmun matkavauhdissa noin 20–30 litraa tunnissa. Polttoainetta tulee siis olla saatavilla parin tunnin välein, tosin silloin ollaan jo aika pitkällä – jopa 100 kilometrin päässä lähtöpisteestä.
Suurempia malleja löytyy niin Sea-Doon (GTX-mallit), Yamahan (FX-mallit) kuin Kawasakinkin (Ultra-mallit) valikoimista.
3. Missä vesijettiä säilytetään?
Mikäli jetin haluaa pitää esimerkiksi mökkirannassa lähtövalmiina kesäkauden ajan, kannattaa miettiä erillisen jettilaiturin hankintaa. Jettiä voi hyvin säilyttää myös jettikärryllä, jossa se auton perässä kulkee mukavasti uusiinkin vesistöihin.
”Venelaiturit ovat usein korkeita ja tuuli voi helposti painaa kevyen laitteen laiturin alle. Vahinkojen välttämiseksi jetille kannattaa hankkia oma päälle ajettava laituri tai säilyttää sitä kärryn päällä”, Honkanen sanoo.
4. Miten vesijettiä pitää huoltaa?
Jetin huolloksi riittää usein puhtaana pitäminen ja huollossa käyttö kerran vuodessa. Tarkemmat huoltotoimenpiteet löytyvät vesijetin käyttöohjekirjasta.
Vesijettiä kuljettaa eteenpäin jetin alta turbiiniin imettävä vesi. Matalassa hiekkapohjassa kaasua painettaessa mukaan imeytyy myös hiekkaa, mikä voi vaurioittaa impelleriä eli vettä imevän turbiinin siipipyörää. Pienetkin näkyvät vauriot voivat vaikuttaa vesijetin nopeuteen. Etenkin, jos vesijetillä ajetaan matalille hiekkarannoille, on impelleri syytä tarkistaa silloin tällöin.
5. Mitä varusteita tarvitsen vesijetin lisäksi?
Vesijetti rekisteröidään venerekisteriin, sitä saa ajaa 15 vuotta täyttänyt henkilö ja siinä on oltava vesiliikenneasetuksen mukaiset varusteet: Kuljettajalla ja matkustajalla pitää olla veneilyliivit ja laitteessa mukana mela tai vaihtoehtoisesti ankkuri köysineen. Veneistä poiketen vesijetissä sammutin ei ole pakollinen varuste.
Nykyaikaiset vesijetit eivät juurikaan nosta roiskeita kuljettajan päälle, mutta yleensä jetteillessä vähintäänkin kengät kastuvat – ja aallokossa usein ainakin kokemattomampi kuljettaja saattaa saada reilustikin vettä päällensä.
Lämpimänä kesäpäivänä pelastus- tai kelluntaliivit voi sujauttaa suoraan uikkareitten päälle. Viileämpänä päivänä märkäpuku – tai tarvittaessa kuivapuku – lämmittää ja kovapohjaiset kengät, esimerkiksi lenkkitossut, ovat mukavat ja antavat tukea pidemmillä matkoilla ja vauhdikkaammin ajettassa.
