You have an incomplete ad. What do you want to do?

Read 1 902   1

Hypotermia osa I -Katala tappaja

Hypotermia osa I -Katala tappaja

Hypotermiaan kannattaa suhtautua vakavasti. Se nujertaa myös supermiehen koska sen oireita ei pysty hallitsemaan.

Kehon alilämpöisyys on arktisilla vesialueilla liikkuvalle aina vakava riskitekijä. Vesi kun siirtää kylmyyttä kehoon 25 kertaa nopeammin saman lämpöiseen ilmaan verrattuna.

Myös pakkanen ja viima ovat hengenvaarallinen yhdistelmä jos on läpimärkä. On myös hyvä muistaa, että kesälläkin hypotermia voi iskeä. Suomessa kuolee eri olosuhteissa noin 100 ihmistä vuodessa hypotermiaan.

Aika ratkaisee

Hypotermia osa I -Katala tappaja

Veden lämpötila on talvella n. +4 -asteista, mutta suolapitoisuudesta riippuen 0 - +2° aivan jään alla. Altistumiseen kuluva aika ja veden lämpötila ovat tapaturmaisen hypotermian eri vaiheiden kehittymiselle ratkaisevat tekijät. Muita seikkoja ovat mm. fyysinen ja psyykkinen kunto, sairaudet, ikä sekä alkoholi. Omalla toiminnalla on suuri merkitys. Hypotermia on kuitenkin siitä ikävä tila, että kehon automaattisia funktioita ei pysty itse kontrolloimaan. Se tappaa siis lopulta jokaisen. 

Kylmäsokki ja paniikki

Kylmäsokki on reaktioista ensimmäinen. Kylmään veteen joutuva alkaa paniikinomaisesti hyperventiloida. Uiminen on silloin mahdotonta. Hukkuminen on heti iso riski. Kun rauhoittuu, on vain muutama minuutti aikaa päästä ylös vedestä kehon vielä toimiessa. Mutta mitä tapahtuu jos ei pääse?

Kolme katalaa vaihetta

Jos ruumiin lämpötila laskee 35 asteeseen iskee lievä hypotermia. Uhri tuntee voimakkaita vilunväristyksiä ja lihasten kontrolloimatonta nykimistä. Keho yrittää nyt generoida lihasvärähtelyiden avulla lämpöä. Jopa viisinkertainen lihasten lämmön tuotanto 500 watin enimmäisteholla on silloin hetkellisesti mahdollista. Mutta vaikka ihminen on pieni ekolämpövoimalaitos, tämä tuotantohuippu ei kuitenkaan riitä.

Syke ja hengitys nopeutuvat. Ylihengittäminen vähentää veren hiilidioksiidipitoisuutta liikaa laskien siten tajunnan tasoa. Veri karkaa raajoilta. Nopea ihon jäätyminen on tuskallisen kivuliasta. Jalkoja särkee, käsiä särkee. Kouristaa ja kramppaa. Huonovointisuus, tasapaino-ongelmat, sekavuus ja nälkä iskee.

Motoriset toiminnot hidastuvat ja koordinointikyky heikkenee. Tiukan otteen saaminen esimerkiksi jäänaskaleista tai köydestä voi olla vaikeaa jo muutamassa minuutissa. Hukkumisen riski kasvaa.

Keho ottaa komennon

Vaiheista katalimmissa, kohtalaisessa hypotermiassa ei ole paljoakaan hyvää. Lämpötilan laskiessa 32-28 asteeseen aivotoiminta hidastuu lisää. Kouristukset ja vilunväristykset lakkaavat. Suojellakseen tärkeitä elimiä, pintaverenkierto raajoissa supistuu. Verenkierto keskittyy torsoon ja aivoihin. Keho pyrkii nyt kaikin keinoin vähentämään lämmönhukkaa omistajan tahdosta riippumatta. Nyt on entistä vaikeampaa tarttua ja liikkua. Jalat eivät suoristu. Uiminen käy mahdottomaksi. Pään alueella verisuonet eivät supistu, koska aivojen toimintaa on turvattava loppuun asti. Pää on nyt merkittävä lämmönhukan portaali.

Kylmäävä tilanne 

Hyvää raajojen kylmettymisessä on ainoastaan se, että jalat kylmettyvät ensin. Mekanismin tarkoituksena on pitää kädet toimintakykyisinä mahdollisimman kauan.

Kylmäävä tilanne jatkuu, mutta uhri ei tunne enää kylmää. Välinpitämättömyys, väsymys, hallusinaatiot ja sekavuus valtaavat alaa. Aivotoiminta hidastuu ja arvostelukyky heikkenee tajunnan tason heikentyessä. Puheesta ei saa selvää. Liikkuminen on hallitsematonta tai mahdotonta. Oikein toimiminen on yhä epätodennäköisempää. Ihminen muuttuu zombieksi. Hukkuminen on erittäin suuri riski, jos turvavarusteet ovat puutteelliset. 

Hulluja tekoja

Ihminen voi ryhtyä hulluihin tekoihin, kuten vaatteiden vähentämiseen. Ilmiö tunnetaan nimellä paradoksaalinen riisuutuminen. Sen syitä ei tarkkaan tiedetä.  Arvellaan, että puolustusmekanismien pettäessä veri alkaa virrata uudestaan kehon sisäosista raajoihin. Kuuma aalto jääkylmän ihon alla on niin polttava, että uhrin on pakko riisuutua.

Tämä on usein viimeinen teko ennen tajuttomuutta.

Paradoksaalisen riisuutumisen jälkeen voi vielä iskeä hide-and-die -syndrooma. Silloin alaston ihminen hakee nelinkontin suojaa ahtaasta tilasta, minne hän käpertyy sikiöasennossa viimeiseen lepoon.

Joskus kuulee todistuksia ihmisistä, jotka ovat olleet hypotermian kakkosvaiheen kourissa. Puhutaan mm. “lämpimästä euforisesta tunteesta”. Tilaa on turha romantisoida, koska kyseessä on ohi menevä ilmiö skenaariossa, joka jatkuessaan aina johtaa kuolemaan. On hyvä muistaa, että hypotermia on keholle epänormaali olotila, josta se pyrkii mekanismeillaan epätoivoisesti eroon, ei aina odotetusti.

Vaikea hypotermia

Lämmön laskiessa alle 30. asteen uhkaa tajuttomuus. Lihakset kangistuvat, iho turpoaa, mutta uhri ei enää välitä. Syke hidastuu ja hengitys lamaantuu vähitellen. Sydän ja hengitys pysähtyvät jossakin alle 25 asteessa. Ilman turvavarusteita oleva hukkuu kuitenkin ennen sitä. 

Ihmispoloinen on nyt kokonaan ulkoisen avun varassa. Toivo ei ole kuitenkaan kokonaan mennyttä. Vaikeasti alijäähtynyt ihminen, jonka sydän ja hengitys ovat lakanneet toimimasta ja jonka pupillit ovat laajat ja valojäykät kuin kuolleella, voi silti olla täysin elvytettävissä. Joulukuussa 2010 7-vuotias tyttö löydettiin jäistä Ruotsissa. Hänet pystyttiin onnistuneesti elvyttämään, vaikka hänen elintoimintonsa olivat jo lakanneet. Hänen lämpötilansa oli silloin ennätyksellisen alhainen, vain 13 astetta. Jääkylmän ihmisen elvyttäminen aloitetaan ensin lämpötilaa hitaasti nostamalla. Ihminen julistetaan siksi kuolleeksi vasta lämpimänä. 

Kauanko pärjää?

Kuinka kauan ihminen sitten pärjää 0 -asteisessa vedessä? Suoraa vastausta ei ole. Alussa mainittujen seikkojen lisäksi tähän vaikuttaa mm. kehon rakenne ja kylmänsietokyky. Erilaiset taulukot ovat siksi vain suuntaa antavia. Jotkut niistä perustuvat lisäksi dataan, joka on peräisin Dachaun keskitysleirissä tehdyistä ihmiskokeista. Niiden käyttöä on kritisoitu paitsi eettisistä syistä, mutta myös siksi, että niitä ei ole pidetty riittävän tieteellisinä.

Hyväkuntoisella on yleensä paremmat mahdollisuudet selvitä. Lihava saattaa kuitenkin pysyä hengissä pidempään kuin bodari jolla on iso kangistuva lihasmassa mutta alhainen rasvaprosentti.

  • Hypotermia osa I -Katala tappaja
  • Hypotermia osa I -Katala tappaja
 

Älä huido

Yleisesti ottaen aikaa on nolla-asteisessa vedessä muutamasta minuutista noin tuntiin. Avanto-uimareilla näyttäisi olevan muita hieman korkeampi kylmänsietokyky. He voivat reagoida myös kylmäsokkivaiheessa paremmin kuin kylmään tottumattomat. Myös ns. “kalastajan kädet” viittaavat siihen, että joillakin ihmisillä on altistumisen kautta parempi kylmänsietokyky kuin toisilla.

Omalla toiminnalla on merkitystä. Maissa lämpöä voi pitää yllä liikkumalla. Kylmässä vedessä on toisin. Silloin hutiloiminen tai ympäriinsä uiminen vain lisää veden virtausta ja nopeuttaa kehon kylmettymistä, eritoten jos sattuu olemaan hoikka. Kylmä vesi pääsee raajojen suurten verisuonien kimppuun jopa 200 kertaa nopeammin. Jos siis joutuu odottamaan apua, kannattaa olla vedessä raajat lähellä kehoa, Help -asennossa.

Katso videolta Estonian turmasta selvinneen kertomus hypotermiasta, sekä lue seuraavasta osasta miten kannattaa suojautua hypotermiaa vastaan; Hypotermia osa II -varusteet kunniaan!

Teksti, kuvat ja video; Leif Rosas. 1/2019

Lähteet ja hypotermiatietoa:

http://www.viisaastivesilla.fi/etusivu/pelastu_ja_pelasta/vesilla/hypotermia

https://www.terveyskirjasto.fi/kotisivut/tk.koti?p_artikkeli=dlk00223&p_hakusana=hypotermia

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/94351/Hypotermia.pdf?sequence=1

https://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJM199005173222006

KATSO LISÄÄ VIDEOITA:
Leif - Rosas
Leif Rosas on merellinen ammattikuvaaja ja -kirjoittaja joka mielellään väistää venäläisiä ydinsukellusveneitä. Safariyrittäjä RIB -veneillä ja ilmatyynyaluksella joka ei talvellakaan oikein malta pysytellä kuivalla maalla.
Safety instructions Nettivene.com
on mobile

More articles

All articles »
Vene 19 Båt – Äijätarhasta elämyspuistoon

Vene 19 Båt – Äijätarhasta elämyspuistoon

Vene 19 Båt -messut – kiiltoa ja Kekkosta

Vene 19 Båt -messut – kiiltoa ja Kekkosta

Mercury FourStroke V6- & V8-perämoottorit – Ilmeisesti koolla on väliä

Mercury FourStroke V6- & V8-perämoottorit – Ilmeisesti koolla on väliä

Veneilijäpersoona: Kimmo ”Elastinen” Laiho

Veneilijäpersoona: Kimmo ”Elastinen” Laiho

Kiinnostavat veneilykohteet: Parainen, Brännskär

Kiinnostavat veneilykohteet: Parainen, Brännskär