Loviisassa, Kuggomin perinnekeskuksessa puulastut ovat lentäneet jo yli sadan vuoden ajan. Puuveneen veistokurssia pidetään tänäkin talvena täällä Borgå Folkakademin, Akanin järjestämänä.
Täällä sopivassa elämäntilanteessa olevat 13 kurssilaista taivuttavat elävää puuta kelluvaan muotoon. Ihan kevyestä iltapuhteesta ei ole kyse, työtunteja tulee vähintään 25 tuntia viikossa 9. kuukauden ajan. Juhannuksen vesille laskuun valmistaudutaan siis vähän kuin uuden perheenjäsenen tuloon. Henkisesti ja ajallisesti. Sitoudutaan talveksi.
Twiititön tila ja henkireikä
Veistämön hallissa ei twiitit häiritse eikä ärräpäitä sinkoile. Heti selviää, että täältä haetaan paitsi puuvenettä myös henkireikää. Se koostuu luovasta käsityöstä ja kesän odottelun unelmista.
Limisaumaiset klassikkoveneet täyttävät hallin. Päiväpursi, talonpoikaisvene, soutuvene, puoliliukuva perämottorivene sekä fiskari kuuluvat tämän hetkiseen mallivalikoimaan. Täälläkö sitten perinnemallit säilyvät sellaisenaan jälkipolville?
Perinne on astia, johon jokainen sukupolvi voi lisätä jotakin
– Kyllä ja ei, vastaa kurssin vetäjä, veneveistäjä Esko Mattsson. Hän siirtää yli 40 vuoden kokemuksensa kurssilaisten käsien kautta toimiviin veneisiin.
Useimmat venemallit ovat peräisin 40- tai 50-luvuilta, mutta niitä on muokattu ja paranneltu.
– Näkisin, että perinne on astia, johon jokainen sukupolvi voi lisätä jotakin. Haaveena on, että voisimme perustaa tänne keskukseen mallipankin, johon voisi tallentaa suuren osa puuvenemalleista, Mattsson summaa.
Täällä opetetaan perinteisiä käsityötaitoja moderneja välineitä käyttäen. Jarmo Häkkinen on keskuksen oma venesuunnittelija, jonka kanssa käydään tietokonemallinnuksissa läpi parannuksien toimivuutta ja voidaan tarkastella mm. veden virtauksia rungossa.
Mattsonin mielestä hyvän veneen klassiset kriteerit ovat, että sen pitää olla merikelpoinen ja kaunis. – Kaikissa ratkaisuissa pidetään myös veneen elinkaari mielessä, eli ainakin noin 40-50 vuotta, Mattsson tiivistää.
Vaikea soutuvene
Mattsonin filosofia tiivistyy hänen suunnittelemaansa Erkki-soutuveneeseen. Vene on yksi Kuggomin rakennusmalleista. Kukaan valmistaja ei Mattsonin mielestä tänä päivänä vaivaudu suunnittelemaan hyvää soutuvenettä kunnolla. Materiaalista riippumatta. Mattsson pitää jopa huonoa suunnittelua syypäänä moniin hukkumisonnettomuuksiin. Väitteessä voi olla perää.
Hänen suunnittelemansa 5,1 metriä pitkä ja 1,6 metriä leveä Erkki -vene vuodelta 1985 pohjautuu kymenlaaksolaiseen haapioon, josta napattiin keula ja keskiosa. Perän mallia haettiin Ahvenanmaan saariston malleista missä leveää peräpeiliä on nostettu reippaasti irti vesilinjasta kantavuutta lisäämään. Myös leveät sivupalteet tuovat toivottua tukevuutta.
Seitsemän vuoden kehittelyn tuloksena on toimiva 1-2 hengen soudettava mökkivene, johon saa halutessaan 2-4 hv:n koneen. Vene on ilmeisen vakaa ja liukuu myös tiettävästi hyvin. Nettivene.com palaa kesällä asiaan tämän veneen testin suhteen.
Puinen hybridi
Kaikkia käsityökouluja on viime vuosina ajettu alas. Mattsonia kiehtoo kuitenkin puuvenerakentamisen uusi tulevaisuus. Viaporin Tuopin kaltaiset tapahtumat myös lisäävät kiinnostusta puuveneitä kohtaan.
– Voisimmeko vaikka rakentaa puusta hybridin, joka kulkee vastaiseen sähköllä ja myötäiseen purjeella? Vene, joka yhdistäisi leirit ja vetoaisi sekä purjehtijoihin että moottoriveneilijöihin, Mattsson kysyy? Myös erilaiset viikonlopun pituiset kurssit kuten puuveneiden hoito- ja korjauskurssit kiinnostavat.
– Voisimme tehdä tästä paikasta, vaikka puuvenekurssikeskuksen yöpymismahdollisuudella. Mielellämme otamme myös puuveneistä kiinnostuneilta kurssiehdotuksia vastaan, Mattsson sanoo.
Jälkipolville jotakin
Ensi syksyllä on vuorossa talven yli kestävät puuveneiden korjauskurssit. Silloin halliin hinataan mm. 37-jalkainen Swan ja 9 metrin Scylla.
Nyt silmä kuitenkin lepää kevätauringossa vielä hetken näissä kauniissa uusissa puuveneissä omissa jigeissään. Kieltämättä nousee ajatus mieleen, että mummon Ikea-kaappia ei varmaankaan jätetä jälkipolville. Tämän kaltaista vaarin omin käsin tekemää puuvenettä kuitenkin käytetään ja muistetaan vielä pitkään.
Katso videolta miten kurssilainen Jukka Raitoo aikoo aloittaa veneilyharrastuksensa ensimmäisellä itse rakennetulla puisella moottoriveneellään!
Teksti, kuvat ja video: Leif Rosas
Soutuvenekuvat: Esko Mattsson
