Wakeboardingia voi harrastaa monella tavalla. Toiset vetävät lautaa tavallisilla veneillä. Silloin tosin aallot jäävät aika pieniksi. Toiset käyvät wake parkeissa, joissa vaijerin vetämänä pääsee kokeilemaan lajia tai toisaalta hyppimään levottoman isoista hyppyreistä.
Kaikilla ei kuitenkaan ole wake parkia lähikulmilla, eikä varsinkaan omassa mökkirannassa. Silloin paras ja tietysti myös kallein ratkaisu on wakeboardingiin varta vasten suunniteltu vene.
Sellainen onkin aika jännä tapaus veneeksi! Veneistä kiinnostuneille ehkä jännimpiä juttuja ovat iso bensakäyttöinen sisämoottori yhdistettynä akselivetoon. Korkeiden aaltojen saamiseksi on painolastitankit.
Vesiurheiluun tarkoitettujen vetoveneiden pioneeri ja yhä arvostetuin valmistaja on amerikkalainen Mastercraft. Hinnat uutena ovat kovan arvostuksen mukaisia. Jo tehtaalta ilman lisävarusteita hinnat alkavat yli 60 000 dollarista, jatkuen isoimman mallin yli 160 000 dollariin. Puhutaan kuitenkin yhä vain yksimoottorisista avoveneistä.
Vähän kohtuullisemman hintainen ja myös oikein kutkuttava vaihtoehto viimeisen päälle vetoveneeksi on Baylinerin nykyään omistama Heyday. Malliston hintaluokka tehtaalta perusvarustein on 40 – 60 000 dollaria. Heydayt tosin ovat pääosin vähän Mastercrafteja pienempiä.
Heyday WT-1 on pienin: 6-metrinen ja kuivapainoltaan 1430-kiloinen. Silti sekin on rekisteröity yhdeksälle hengelle ja moottorina on jopa 350-heppainen V8!
Malliston suurin on WT-Surf: yli 7,5-metrinen, kuivana 1950-kiloinen ja jopa 17 hengelle. Leveys on siinäkin sopivasti alle 2,5 metriä, jotta veto liikenteessä onnistuu hyvin, kunhan vain on järeä vetoauto. WT-Surf voisi olla suomalaisia säitä ajatellen mukavin Heyday, sillä ainoastaan siinä on tuulilasi.
Matkustus- ja iskutilavuutta
Italiassa koeajettu WT-2 on kooltaan edellä mainittujen välistä: 6,9 metriä ja kuivapainoa reilut 1600 kg. Lisäksi painolastivettä aaltojen tekemiseksi saa kyytiin yli 800 litraa.
Heyday on jännä ilmestys sekä ronskin jenkkityylinsä että ihan jo perusmuotonsa takia. Se on ylhäältä katsottuna lähes suorakulmainen. Toisin kuin veneet yleensä, se ei kapene keulasta lähes ollenkaan.
Näin keulassa on hyvin oleskelutilaa ja ohjauspulpetin edessä myös tosi iso kannellinen säilytystila. Sinne mahtuu jopa pari kokonaista wakeboard-lautaa. Lisäksi lattian alla on pitkänomainen tila, jonne mahtuu sinnekin lautoja. Penkkien alta löytyy sitten useita vähän pienempiä säilytystiloja.
Laudoille saa kiinnikkeet myös korkean wake-kaaren reunoille, ja veto tapahtuu kaaren yläosasta. Wake-touhussahan usein mitä korkeammalta vedon saa, sen parempi.
Kaaren yläosaan on myös laitettu nätisti leveä Bluetooth-kaiutin ja pieni bimini-katto. Koko kaari on myös taitettavissa alas matalassa tallissa säilytystä tai vaikka matalan sillan alitusta ajatellen.
Lattiamateriaali on jännästi pehmeä, joten veneessä on mukava olla myös paljain jaloin. Niinhän sitä usein ollaan, jos tällaista venettä on ajateltu käytettävän lähinnä uima- ja vesiurheiluvarustuksessa.
Tilaa on mainiosti varusteiden kanssa touhuamiseen ja matkustushengaamiseen. Vene on rekisteröity 12 hengelle, ja kaikki mahtuvat istumaan. Takana moottorikopan vieressä olevien paikat ovat hassuimmat: niihin laskeudutaan ja niissä istutaan kuin kylpyammeessa.
Lisäksi moottorikopan päällä on aurinkopeti. Sen päällä ei ehkä kannata olla, jos kuski innostuu kiihdyttämään. Tämä nimittäin lähtee!
Kopan alla oleva moottori on jenkkiversioissa vakiona Crusader-merkkinen 5,7-litrainen 350-hevosvoimainen. Italiassa koeajetussa eurooppalaisversiossa oli 320-heppainen Mercruiser. Iskutilavuutta tässä oli vieläkin enemmän, 6,2 litraa.
V8-moottorin käynnistys luo heti muhkeaa tunnelmaa. Vanhan liiton voiman läsnäolon kuulee koko ajan, vaikka suoraputkisten sporttimuskeliveneiden rähinää ei olekaan. Perässä vedettävien vesiurheilijoiden kuulon säilymiseksi on hyvä, että Heydayn tyyppisissä veneissä on äänenvaimentimet.
Sekä huippumakea, epämiellyttävä että hyperhauska ajaa
Jos muoto näytti aluksi kovin neliömäiseltä, niin ajaessa se ei onneksi ole ihan sitä. Edestä katsoen huomaa, että runkomuodossa on itse asiassa ihan V-pohja, vaikkakin pienillä wakeboardingiin suunnitelluilla twisteillä.
Suunnittelun lähtökohta on tällaisessa lähes päinvastainen kuin monilla muilla veneillä. Tämän ei tarvitse kulkea kovaa ja taloudellisesti mahdollisimman pientä aaltoa tehden. Päinvastoin tarkoitus on mennä varsin hitaasti ja isoa aaltoa muodostaen. Normaali ajokaan ei siis tunnu erityisen sutjakalta, vaan enemminkin raskaalta, mutta brutaalin voimakkaalta.
Iso vapaasti hengittävä bensa-V8 akselivedolla on voiman tuottamisen kannalta ihanteellisen tuntuinen yhdistelmä. Kone vastaa kaasuun silmänräpäyksessä, ja yhtä nopeasti veto on jo potkurilla. Kun potkuri työntää aina kohtisuoraan, se ei myöskään oikein missään tilanteessa rupea kavitoimaan eli sutimaan. Näin veneellä voi tehdä huikean nopeita käännöksiä veto päällä. Peräsin potkurin takana hoitaa hommansa hyvin, ja sen hydrauliohjaus toimii sopivan tuntuisesti.
Käännökset ovatkin huiman kiihtyvyyden ohella Heydaylla ajamisen hauskin osuus. Veneellä voi melkein samaan tyyliin kuin vesijeteillä ajella S:ää tai kahdeksikkoa. Kuskin ajoasento on mukavan tukeva, ja vene tuntuu olevan hienosti näpeissä. Hetken tuntuu, että tällaisenhan voisi hankkia ihan vain huvin vuoksi, vaikkei wakeboardaaja olisikaan.
Siihen se ajohupailu kuitenkin jää, kun aallokko nousee ja vauhti kasvaa. Menosta tulee epävarman tuntuista ja pomppuisaa. Veneen pitkälti yli 30 solmun huippunopeutta ei uskaltanut tässä kelissä edes kokeilla. Sopiva matkavauhti merellä tyypillisessä parin-kolmenkymmenen sentin aallokossa oli 25 solmua, jolloin V8 hörppäsi 35 litraa tunnissa. Moottorin koko huomioiden kulutus on ihan asiallinen.
Lisää hankaluuksia voi tulla satamassa. Akselivetoinen vene ilman keulapotkuria ei pysty kovin hyvin kaikkiin manöövereihin. Pientä ennakointia siis tarvitaan, kuten tällä veneellä vesille lähtöön muutenkin. Sääennustetta tulisi varmasti katsottua tarkasti.
Kuomua tai edes kunnon tuulilasia ei ole, joten sadetta ja kylmiä kelejä todennäköisesti vältetään. Lisäksi kovin tuulinen keli ei ole tämän veneen suosikki, mutta eipä ole wakeboardaajankaan. Siellä perässä roikkuvan kaverin ehdoilla Heydayssa kuitenkin mennään.
Laineita lautailijalle
Perän uimatasolta on hyvä laskeutua veden varaan. Paluu veneeseen ei ole ihan niin helppoa, kun uimatikkaat puuttuvat.
Ennen vetelyn aloittamista kannattaa olla jo laittanut painolastitankit täyttymään, jos haluaa kunnon aaltoja. Tankkeja on kaksi noin 400-litraista, ja vesi imetään niihin pumpuilla. Täyttymiseen menee muutama minuutti. Tankit voi täyttää molemmat, tai vain toisen, jos wake-lautailija haluaa isomman peräaallon muodostuvan vain toiselle puolelle.
Painolastin kanssa vene tuntuu kieltämättä raskaalta, mutta tavoite saavutetaan. Melko kompakti vene tekee aaltoa kuin isompikin matkavene!
Hyvä vauhti esimerkiksi wakesurffaukseen on noin 10 solmua. Silloin lähdetään liikkeelle köyden vetämänä, mutta sopivan vauhdin löydyttyä lähellä veneen perää voi heittää köyden pois. Jos kaikki menee hyvin, laudalla pysyy pitkäänkin veneen peräaallossa surffaten metrin-parin päässä veneen perästä.
Tämän takia käytettävän veneen on syytä olla tällainen pitkällä uimatasolla varustettu, jossa potkuri on kaukana edessä, ja peräsinkin vielä siinä välissä. Vaikka jotain kävisi, wakesurfaaja ei osu potkuriin. Perämoottoriveneessä sellainen iso vaara taas olisi jatkuvasti lähellä.
Perinteisen wakeboardingiin voidaan ottaa sitten halutessa lisää vauhtia. Se on siis sitä, jossa roikutaan jatkuvasti köyden vetämänä ja tehdään taitojen salliessa isojakin hyppyjä. Painolastitankki tai molemmat tankit täynnä aalto pysyy isona myös vauhdissa, jossa perinteinen vene olisi jo liu’ussa ja tekisi pienempää aaltoa.
Heydayssa vetämiseen saa tehtyä erilaisia vetoprofiileja, millä tahdilla kiihdytys tapahtuu. Lisäksi Smart Tow -toiminto toimii ikään kuin vakionopeussäätimenä, eli vauhti pysyy tarkasti esimerkiksi wakesurfauksen kannalta optimaalisena.
Toimintoja asettaessaan kuski voi samalla suunnitella vedettävän kanssa vetoa rauhassa etukäteen. Sen lisäksi, että molemmat ovat kartalla suunnitelmasta, vedettävää pitää myös seurata. Siihen on Heydayssa tarjolla myös iso taustapeili.
Painolastitankit täynnä aalto on aika isoa, joten pitää huomioida muut vesillä liikkujat ja rannan mökkiläiset. V8:n äänikin kuuluu äänenvaimentimista huolimatta todella kauas. Ei siis kannata pilata lajin mainetta liikaa häiriköimällä, jos tekee sellaisen kulttuuriteon, että hankkii tällaisen veneen Suomeen.
Mikäli wake-kärpänen on puraissut, rahaa riittää sopivasti ja bensaa virtaa suonissa, on vaikea kuvitella paljoa tätä huikeampaa mökkivenettä.
Raimo Tengvall, kuvat valmistaja ja Raimo Tengvall
