Aina on tilaa uusille yli viisimetrisille alumiiniveneille. Siltä ainakin vaikuttaa, sillä valikoima kasvaa vuosi vuodelta.
Kotimaisista tunnetuimmista merkeistä Buster ja Faster ovat olleet niitä perinteisiä karuja täysalumiiniveneitä. Silver taas on tehnyt ”AluFibre”-veneitä, joissa veneen sisällä on siistimpää lujitemuovia. Tätä fiinimpien sisäosien osastoa on Silverin vanavedessä tullut muitakin, kuten Yamarin Cross ja Finnmaster Husky.
Nyt sitten Silver jallittaa seuraajiaan, kun se täräyttääkin vesille täysalumiiniset BRX-mallit. Enää muovisisusta ei olekaan Silverinkään mielestä ainoa oikea. Pelkässä alumiinissa on myös omat etunsa.
BRX-mallit eivät korvaa mallistossa mitään, vaan tulevat muiden mallien rinnalle uusina vaihtoehtoina. Täysalumiinisia tulee alkuun tarjolle 6,15-metrinen Shark BRX ja 6,40-metrinen Eagle BRX. Veneiden ero on suurempi kuin pituuserosta voisi päätellä.
Hinta kertoo enemmän: Eagle on kymppitonnin kalliimpi jo pelkkänä veneenä. Isommat moottorit nostavat hintaeroa vielä suuremmaksi. Runko on Eaglessa jykevämpi ja sporttisempi. Pohjan V-kulma on Eaglessa 20, Sharkissa 17,5 astetta. Painoa on Eaglessa 150 kg enemmän kuin Sharkissa.
Eaglen hieman isompi runkopituus näkyy parempina sisätiloina, joihin saa kaksi erillisistuinta lisää takapenkin ja kuskin väliin. Näin Eaglessa voi istua neljä henkeä hyvillä erillispenkeillä ja neljä tiiviisti takasohvalla. Kahdeksan henkeä istumaan takatilan suojiin on hieno kuljetuskapasiteetti.
Lyhyt kokeilu Eagle BRX:llä osoitti sen olevan upea menijä. Liikkuminen on yhtä aikaa todella sulavaa ja jämäkkää. Ajamisessa on komeaa tunnelmaa, kun vene selättää aallokot suvereenin tuntuisesti. Vaikutelmaa korosti 200-heppainen moottori. Tällä kokoonpanolla Eagle BRX on todellinen ajoelämys.
Päälle 50 000 euron nouseva pakettihinta on elämys myös lompakolle. Siksi huomio kiinnittyy nyt enemmän Sharkiin. Koeajetulla 100-hevosvoimaisella Hondalla sen pakettihinta on vajaat 35 000 euroa. Näin se on jo astetta myydymmässä luokassa esimerkiksi Buster XL:n kiusana.
Riisuttua ja jämerää
Ensivaikutelma BRX:stä on tietty karuus. Sitä on selvästi haettu: tämä on kovan käytön vene, joten viimeisen päälle muotoiluun tai mukavuuteen ei ole tarvinnut panostaa. Koeajoyksilö tosin oli myös aivan alkupään malli, joten tuotannon myötä jotain yksityiskohtia saatetaan vielä hioa.
Jykevää ja pitävää ritilämäistä pintaa on veneessä käytännössä kaikissa paikoissa, joihin kengillä astutaan. Turkki eli lattia on sitä kokonaisuudessaan, samoin esimerkiksi köysilaatikoiden kannet. Niitä avatessaan huomaa, että ne myös painavat paljon.
Selvästikään veneelle ei ole tehty isoa laihdutuskuuria, vaan enemminkin salitreeni. Painoa onkin vain parikymmentä kiloa vähemmän kuin lujitemuovikantisella Shark BR:llä. Näin ymmärtää myös samana pysyneen hinnan. Veneestä ei vain ole otettu lujitemuoveja pois, vaan sinne on myös lisätty erinäisiä vahvikkeita käyttöä kestämään.
Tiettyä monikäyttöisyyttä on myös haettu. Takapenkki on kolmiosainen, jossa reunapaikat ovat pystyyn nostettavia klaffipenkkejä. Näin vaikkapa heittokalastaessa pystyy liikkumaan helpommin veneen reunoille asti. Toisaalta suljettava säilytystila on tämän takia pieni, vain keskimmäisen takaistuimen alla. Sekin tulee akkulaatikosta jo lähes täyteen.
Pulpettien alla säilytystilaa ei ole lähes ollenkaan. Isoimmat toiveet säilytystiloista makaavat siis etukannen sivupenkkien alla. Niihin ei kuitenkaan päässyt koeajoveneessä käsiksi, sillä lisävarusteinen keulan heittokalastustaso estää säilytystiloihin pääsyn. Sellaista ei siis kannata tässä alkuvaiheen mallissa vielä ottaa, vaan odottaa jos siitä tulisi parempi versio.
Lähes loistavaa matkustamista
Hieman keskeneräiseltä vaikuttivat myös pulpetit. Niiden yläosat ovat ilmeisesti muusta Silver-mallistosta napattua hyvin muotoiltua lasikuitua, mutta alaosat tasaista alumiinipömpeliä. Yhdistelmä näyttää kummalliselta ja kotitekoiselta. Käytännön ongelmakin siitä tulee, sillä jalkatukia ei ole. Pitävähkö röpelöpintainen turkki auttaa jossain määrin pitämään jalat paikallaan.
Onneksi penkit kuskilla ja hänen vieressään istuvalla ovat mukavat ja tukevat hyvin myös sivuilta. Näissä pysyy kovemmassakin merenkäynnissä aika hyvin, vaikkeivät jalat pysyisikään paikallaan. Kapeahko tyköistuvuus penkeissä voi olla leveämmille ihmisille liiankin kapea.
Penkin etuosaa voi nostaa, jolloin seisten ajaminen onnistuu ilman että tarvitsee työntää penkkiä taakse pois tieltä. Nostettava etuosa on sen verran pieni, että nojailtavaa välimallin istuma-asentoa sillä ei oikein saa.
Ohjauspulpetissa ja kuskin ympäristössä muutenkin on asiat mukavasti käsillä, tosin oikealle kädelle ei ole kyynärnojaa. Ilahduttavasti vakiona tulee Raymarinen karttaplotteri kaikuluotaimella sekä Wi-Fi- ja Bluetooth-yhteyksillä päivityksiä varten.
Tuulensuoja on korkeahkon tuulilasin ansiosta hyvä. Toisin kuin monissa pienemmissä veneissä, tässä se todella on lasia, jolloin siihen saa myös tuulilasinpyyhkimet. Ne tosin ovat lisävaruste.
Kuljettajan vieressä matkustava nauttii myös hyvästä penkistä ja tuulettomuudesta, mutta kärsii kiinnipitokahvojen puutteesta. Sinänsä hyvän hansikaslokeron kansi tai pikku mukiteline eivät aaltojen röykytyksessä paljoa lohduta.
Takapenkeillä sivupaikoilla istuvat voivat tarrautua jykeviin kaiteisiin tai joissain tilanteissa myös vakiovarusteiseen vesihiihtokaareen. Tuulensuoja on täällä ymmärrettävästi jo vähän huonompi kuin etupaikoilla, mutta vielä menettelevä.
Ylipäänsä takapenkit ovat paljon mukavammat matkustaa kuin niiden vähän karusta ulkonäöstä voisi päätellä. Pehmusteet ja selkänojat ovat vakiona. Hieman ahtautumalla penkille mahtuu jopa neljä henkeä, ainakin lapsia. Kolme aikuista taas menee oikein tilavasti, jolloin tuulensuojassa matkustaisi viisi henkilöä. Vene olisi seitsemälle rekisteröity. Loput kaksi joutuisivat siis etuosan koville tuhdoille tuuleen matkustamaan.
Sopivalla hinnalla liikkeelle
Iso viiden hengen porukka takaosastolle matkustamaan voi kuitenkin olla haaste liukuun nousulle. Koeajossa ajettiin enimmillään neljällä hengellä, jolloin liukuun nousu 100-hevosvoimaisella moottorilla oli hiukan tahmeaa, kun kaikki istuivat takana.
Viidellä isolla köriläällä voisi käydä niin, että yksi joutuisi availemaan kaksiosaisen välioven ja kömpimään keulaan painoksi liukuun nousun ajaksi.
Kun vauhtiin pääsee, Shark BRX liikkuu asiallisen hyvin. Kuorma vaikuttaa kulkuun sittenkin varsin vähän, kun ollaan hyvissä liukunopeuksissa. Neljän hengen lastilla viiletettiin 33 solmua, kahden hengen porukalla 34 solmua.
Käytös aallokossa oli asiallisen toimivaa. Shark BRX ei jätä ajossa kylmäksi eikä kuumaksi. Perhe- ja käyttöveneen henkinen nykyrunko ei tee yllättäviä tempauksia, vaan vie perille huomaamatta.
Toisaalta ero samassa yhteydessä kokeiltuun sulavasti aaltojen yli tanssahtelevaan Eagle BRX:ään oli huomattava. Shark vähän töksähtelee ja pompahtelee, mutta on näissä hyvää tyypillistä nykyveneiden tasoa.
Kokonaisuutena Shark BRX on kovaan käyttöön asiallinen, muttei mullistava vene. Sillä menee kalaan tai mökille muulloinkin kuin kesähelteillä. Jykeväksi tehdyt yksityiskohdat ja pienistä raapaisuista säikähtämättömät sisäpinnat veneessä herättävät luottamusta.
Yllättäen Shark BRX:n yksi valtti on hinta. Hieman pienempi Buster XL on venepakettina 100-heppaisella moottorilla ja Q-nimisellä monitoiminäytöllään lähes 40 000 euroa. Silverissä saa myös karttaplotterin vakiona sekä alumiiniveneen jykevyyttä, mutta muutaman tonnin halvemmalla. Kotimaisista kilpailijoista Fasterilla taas ei edes ole ihan täsmälleen tämän kokoluokan venettä.
Jos taas haluaa todella mahtavalta ajettavalta tuntuvan äijäveneen kovaan käyttöön, Eagle BRX on erittäin suositeltava vaihtoehto. Se menee moottorin kanssa Buster XXL:n ja Faster 625:n hintaluokkaan. Niihin verrattuna Eagle tarjoaa kuitenkin enemmän suojaisaa takatilaa. Sen isommilla konevaihtoehdoilla saa myös kunnolla rokkia ja sporttia.
Silver osuu siis erittäin oikeaan kohtaan näillä BRX:illään. Pieniä yksityiskohtia toivottavasti vielä hiotaan ajan mittaan, mutta jo nyt hinta ja laatu kohtaavat hienosti.
Lisäksi edelleen on myös mahdollisuus valita sisältä siistimpi lujitemuovikantinen perinteinen Silver. Ne ovat edelleen monille huviveneilijöille miellyttävämpi vaihtoehto. Hinta kun on vielä täysin sama kuin näissä karummissa täysalumiinisissa. Sen sijaan jos oma käyttö on muutakin kuin kesähelteiden kahvilakruisailua, myös näitä kovisversioita kannattaa vilkaista.
Raimo Tengvall, kuvat Kari Wilén ja Raimo Tengvall
