Suomalaisena helposti unohtaa, että Buster ei ole vain meidän mökkirantojemme vene. 70 prosenttia veneistä myydään muualle kuin Suomeen. Lisää huomiota hamuillakseen on varmasti hyvä tehdä jotain peruspurkkia näyttävämpää.
Lisäksi kun Yamaha Motor Europe osti Busterin valmistajan Inhan Tehtaat Oy:n, oli selvästi aika tehdä sen kunniaksi jotain isoa. Moottorivalmistajan omistuksessa mikäs sen parempi idea kuin tehdä vene, johon menee moottoreita kerralla kaksi kappaletta!
Phantom on pelkille tuplakoneasennuksille suunniteltu, malliston todellinen lippulaivavene. 9,5-metrisenä se on lähes kaksi metriä pidempi kuin seuraavaksi isoin, uusi SuperMagnum. Moottoreiden kanssa alkaen-pakettihintakin on yli tuplat SuperMagnumiin nähden.
Moottoreista puheenollen, veneen hyväksytyt tehot ovat välillä 400-700 hevosvoimaa. Pikkumalli 2 x 200 hv ehkä sopii johonkin valtamerten työkäyttöön, jos tarvitaan isoa venettä, mutta pienempää kulutusta. Fiilistelijä satsaa kuitenkin mieluiten koeajettuun kahden 350-heppaisen V8:n kutkuttavaan yhdistelmään.
Joka suuntaan iso
Kauempaa katsottuna Phantom ei hyppää silmille, eli mökkinaapuria sillä ei saa tolaltaan. Ellei hän ole kilpailuhenkinen pienemmän Busterin omistaja…
Kirkuvan keltaisiin jenkkimuskeliveneisiin verrattuna huomaamattoman ulkonäön lisäksi äänikään ei ole kova. Tässä ei ole suoria putkia sisäperämoottorista ulos, vaan nykyaikaisen perämoottorin sivistyneesti vaimennettu äänimaailma.
Jos vesillä vene ei näytä erityiseltä, niin laiturilta katsottuna tilanne muuttuu. Onpas se iso! Harvinaisen kookas avovene herättää pienempien rinnalla huomiota valtavine perämoottoreineen ja viisine joustopenkkeineen. V8:t tyhjäkäyvät varsin vaimeasti, mutta silti tyylikkään jyhkeästi. Jos tämä ei kaukaa niin kutkuttanut, nyt se alkaa tosissaan innostaa.
Muhkean kokoisessa Phantomissa on sisällä todella tilavaa. Tämän kokoluokan avoveneessä ei ole tarvinnut tinkiä mistään. Toisaalta vaikka hinta on matkaveneiden luokkaa, siihen ei ole ahdettu mitään matkaveneominaisuuksia. Edes WC-tilaa ei ole ängetty pulpetin sisään, joten varustelussa ollaan puhtaalla avovenelinjalla.
Vakiona tulee isoon takatilaan pöytä, jonka ympärille istuintyynyt. Muut huvitukset, kuten maasähkö, stereot, aurinkopeti ja jääkaappi ovat lisävarusteita. Ne kannattanee ottaa, jotta kalliissa veneessä viihtyisi muutenkin kuin ajaessa.
27 700 eurolla saa sitten kokonaisen High Tech -paketin. Tällöin tulee kuskille toinenkin 16-tuumainen Buster Q -näyttö ja matkustajallekin yksi 10-tuumainen. Lisäksi saa subwooferilla ryyditetyn entertainment-järjestelmän. Tärkein ja ylivoimaisesti kallein paketin varuste on Helm Master -joystick-ohjaus, jonka saa myös yksinään 23 000 eurolla.
Eipä silti, ajaminen on Phantomin pääasia, joten irrotetaan köydet ja lähdetään vesille – tai itse asiassa ensin tankille. Bensatankit eivät ole turhaan tilavuudeltaan yhteensä 800 litraa.
Helposti lähestyttävä ja pyöriteltävä
Tankkauslaiturille ajaessa arvostaa Phantomissa todella montaa asiaa. Ensinnäkin lisävarusteinen Helm Master -ohjaus joystickilla tuo satamamanööveeraukseen uusia mahdollisuuksia. Systeemi kaasuttaa ja kääntelee molempia moottoreita erikseen haluttuun suuntaan liikkumiseksi. Erillisiä kääntelyitähän ei pystyisi ratilla tekemään. Tuloksena venettä pystyy liikuttamaan vaikka sivuttain tyylikkäästi kohti laituria.
Aivan millintarkasti tämä ei kuitenkaan toimi. Keula saattaa elää tuulen tai virran myötä hieman omaa elämäänsä. Sitä voi kyllä korjata joystickia kääntämällä, mutta vielä nätimmin sivuttaisliike hoituisi käyttämällä välillä keulapotkuria. Vaikka rungossa oli paikka keulapotkurille, sellainen puuttui koeajoveneestä. Siihen kannattaa investoida reilu kolme tonnia.
Tuplakoneilla venettä voi tietysti kääntää paikallaan myös ilman joystickia, joten välttämätön varuste se ei ole. Lähinnä sillä saa sivuttain ajamisen mahdollisuuden. Kustannus on kuitenkin kova jopa tässä hintaluokassa, yli kymmenys lisää veneen hintaan.
Kiinnittyessä arvostaa runsaita kaiteita ja jykeviä knaapeja sekä helppoa liikkumista veneessä. Phantomilla rantautuu varsin helposti yksinkin. Vielä pikku parannuksia voisivat olla pikaklipsit lepuuttajille, jotka nyt puuttuvat. Kuitenkin jo tällaisenakin helppokäyttöisyys on perinteisiin muskeliveneisiin verrattuna ihan omaa luokkaansa.
Matkustajillekin kyytiin astuminen on helppoa, ja kaiteista saa kiinni tukevasti. Hyvä niin, sillä heillä on varmasti kova kisa, ketkä pääsevät joustopenkeille.
Phantom on rekisteröity 12:lle, joista 7 joutuu ahtautumaan takaosan U-sohvalle. Neljä menee kasvot menosuuntaan hyvin ja pari henkeä sivuttain. Yksi joutunee keulan tuiverrukseen…
Käytännössä tietysti veneissä on usein vähemmän ihmisiä. Phantomin tapauksessa kaikki viiteen henkeen asti pääsevät jousitetuille erillispenkeille. Se on mahtava tilanne. Kaikki ovat hyvässä tuulensuojassa ja jousitettuina, joten kelissä kuin kelissä voi antaa palaa!
Huippumukavaa matkaa
Ronski työntäisy kaasukahvoista saa moottorit mouruamaan ja veneen syöksähtämään vauhtiin. Yhtäkkiä onkin 30 solmua, sitten 40, pian jo 50… Vauhti on todella vaivatonta, mutta myös yllättävän huomaamatonta. Yhtäkkiä onkin menty selän puoliväliin ja äsken vieressä ollut kuvausvene on jäänyt kauas taakse.
Muhkeat joustopenkit ovat huippumukavat istua, mutta pehmeinä ne suodattavat osan kiihtyvyyden tunteesta. Samoin tietysti pikku kelissä ajaessa ne suodattavat myös aalloista tulevan vauhdin tunteen. Kaasukädelläkin on kunnon pehmustettu kyynärtuki.
Kaukana takana olevat moottorit pitävät nekin melko maltillisesti ääntä kuskin korvaan. Joillain tuulensuunnilla tuulen vinkuna kasvaa melkeinpä kovemmaksi.
Tuulilasi on todella korkea, joten etupenkkiläisille ei tule viimaa lähes ollenkaan. Tämäkin on loistavan mukavaa, mutta suodattaa vauhdin tuntua. Toisen rivin joustopenkkiläisten päälaki saa jo hieman tuulta ja takapenkillä tuulenvirettä on jo koko ylävartalolle. Varsinainen puhuri tuntuu vasta aivan reunalla istuessa tai seistessä.
Sotalaivan peräaallot kutsuvat luokseen. 35 solmun vauhdissa niistä tulee kivoja pikku pomppuja, jotka innostavat lisäämään vauhtia seuraavaan kokeiluun. Reilu 40 solmua vajaaseen metriseen aaltoon menee sekin kivasti. Ilmalennosta laskeutuminen on pehmeä niin veneelle kuin minulle joustopenkillä istuvana kipparinakin.
Phantomin rungossa ei ole nousulistoja, mikä perinteisesti tuokin tällaista pehmeyttä aaltojen vastaanottoon. Vene on myös varsin painava, selvästi yli kaksi tonnia ja moottorit päälle. Nämä koneet painavat suunnilleen kilon per hevosvoima, yhteensä noin 725 kg.
Nyt ajettiin lähes tyhjillä tankeilla. Täysillä tankeilla jo polttoaine painaisi 800 kiloa, jolloin komeus ilman matkustajia olisi yli 3,5 tonnia.
Merellä iso menijä on varmasti mukava vielä aikamoisissa keleissä, mihin ei nyt koeajon tyynellä säällä päästy. Vaikea sanoa, missä vaiheessa meno alkaa muuttua epämiellyttäväksi. Toivottavasti se tapahtuu ainakin ennen kuin se muuttuu vaaralliseksi.
Normaaliajossa nimittäin vaaran tuntu on todella kaukana, mikä voi laimentaa muskelivenekokemusta. Jännitystä saadakseen pitää kokeilla huippuvauhteja.
Vauhdin hurmiota
Vaivaton kiihtyvyys alkaa hieman hyytyä 50 solmun jälkeen. Silloin alkaa myös huomata, että kylläpä laineet vilistävät nopeasti ohi ja rantojen maisemakin vaihtuu harvinaisen nopeasti. Tässähän mennään itse asiassa todella kovaa!
Onneksi näkyvyys ikkunoista on hyvä. Nyt pitää tarkkailla jo silmä kovana mahdollista muuta vesiliikennettä. Huomaamattoman värisessä Phantomissa on myös hyvä pitää valot päällä, niin muut näkevät, että täältä tullaan.
Hurja vauhti nousee 59 solmuun asti helposti. Sitten alkaa kysymys, kuinka korkealle koneita uskaltaa trimmata. Meno tuntuu jo varsin ilmavalta.
59,5 solmua! Trimmaan vielä hieman ylemmäs, mutta ennen kuin potkurit alkavat kavitoida, vene alkaa huojua. Lasken vauhtia.
Huojumisilmiötä voi tapahtua monista syistä, mutta vasta jälkikäteen saatan arvata syyn tässä tapauksessa. Koeajossa olleen runsaasti ajetun prototyyppiyksilön moottorit olivat hieman eri paria ja niiden trimmit toimivat hivenen eri tahtiin. Toinen kone saattoi olla aavistuksen korkeammalla kuin toinen. Sitä ei siinä 59,5 solmun tuoksinassa ehtinyt havaita.
Ei ihme, että ”kovat kuskit” kertovat ajaneensa Phantomilla yli 60 solmua. Laitteessa todella riittää ruutia, vaikka viimeisten lisäsolmujen saavuttaminen onkin aina veneissä työn ja tuskan takana.
Vertailun vuoksi uuden SuperMagnumin yhdellä 350-heppaisella luvataan kulkevan 57 solmua… Fiksumpi ottaisi siis sen, mutta nopeissa veneissä ei olekaan kysymys järjestä, vaan isosta tunteesta.
