Eurooppalaisten venevalmistajien määrä on ällistyttävä. Varovaisenkin arvion mukaan niitä on noin 3 000. Eräs kohtalaisen kokoinen venevalmistumaa on Ukraina. Siellä on valtava Dnepr-joki ja runsaasti Mustanmeren rannikkoa – Krimin menettämisestä huolimattakin.
Kiovalainen UMS on alumiiniveneillään jo vuosien ajan kolkutellut Suomen markkinoille. Nyt vuodesta 2017 sitä on ruvennut maahantuomaan helsinkiläinen Sea Store.
Otimme koeajoon tuoreen, kaudelle 2017 esitellyn uuden Tuna 600 DC -mallin. Nimi tulee sanoista Double Console eikä daycruiser, mitä meikäläisittäin on totuttu ajattelemaan. Itse asiassa valmistajalla on myös matalalla etuhytillä varustettu daycruiser nimeltään 600 Cruiser. Se voikin olla kiinnostava vaihtoehto, jos haluaa tarvittaessa satunnaisesti yövyttävän alumiiniveneen.
Koeajettu 600 DC on kuitenkin nyt kovassa huudossa olevaa tyyppiä: iso alumiini-bowrider. Sellaisia tulee nyt kuin sieniä sateella suomalaisiltakin valmistajilta. Nettiveneessäkin on hiljattain koeajettu Silver Shark BRX ja Faster 625 SC. Näiden täysalumiinisten kanssa Tuna selkeästi kilpaileekin.
Sen sijaan fiinimmät lasikuitukantiset aluveneet, kuten Finnmaster Husky, Yamarin Cross sekä muut Silverit kuin BRX eivät niinkään ole tämän kilpailijoita. Tuna ei nimittäin mitään hienostele, vaan on harvinaisen ronskin oloinen tapaus.
Uskomaton määrä säilytystiloja
Nopeasti katsottuna Tuna näyttää vähän Busterilta. Se ei ehkä ole sattumaa… Lähempää katsottuna vene on kuitenkin järeämpi ja vähän roisimman oloinen.
Materiaalit Tunassa ovat paksua ja kovaa kamaa. Kaiteet ja knaapit tuntuvat varmasti kestäviltä, ja niitä myös on joka puolella todella riittävästi. Kaiteita on jopa ohjauspulpetin kyljessä, joten niistä saa kiinni väliovesta kovassa merenkäynnissä kulkiessa. Järeitä knaapeja on mahtavat kolme kummallakin puolella.
Säilytystiloja on vieläkin ruhtinaallisemman runsaasti: 11 kannellista säilytyslokeroa plus kotelo lisävarustekuomulle. Tämä on varmaankin lähellä kuusimetristen avoveneiden maailmanennätystä. Tyypillisten penkkien alta sekä pulpeteista löytyvien säilytystilojen ja köysiboksien lisäksi isosti tilaa on myös lattian eli turkin alla. Lukittavia on vain osa tiloista.
Näistä huolimatta tilaa on onnistuttu taikomaan myös mahtavan suurelle 180-litraiselle kiinteälle polttoainetankille.
Kannellisten säilytystilojen lisäksi veneen kylkien sisäpuolella on lähes joka kohdalla avointa säilytyshyllyä esimerkiksi köysille. Hyllyjen pohja on hämmentävän tuntuista nukkaista pehmustettua materiaalia. Se estää tavaroiden kolinaa, mutta enteilee nopeaa homehtumista.
Muiden säilytystilojen pohjat ovatkin sitten kovaa pintaa, jossa kamppeet varmasti kolisevat. Pulpetit ovat myös tällaisia, varsin kotitekoisen tuntuisia. Kuskin pulpetin pikkulokero näyttää vanhalta tuhkakupilta. Kaksiosainen väliovikaan ei ole erityisen viimeistelty, mutta ajaa asiansa.
Kohtalaista matkustustilaa
Matkustajille tilaa on takapenkillä hienosti kolmelle, ahtaasti neljälle. Jalkatilaa riittää niin hyvin, että lyhyempi ihminen ei edes pysty potkaisemaan yksittäispenkkeihin asti. Kiinni saa reunapaikoilla otettua jykevistä kaiteista. Ainoa varsinainen miinus tulee lisävarusteisen pehmusteen vähän oudon muovisen tuntuisesta materiaalista.
Fiksusti takapenkin reunoille on tehty pienet askelmat veneeseen sisäänkäyntiä ja poistumista varten. Pehmuste jatkuu juuri sen verran pitkälle, että sen reunempana kankku ei olisikaan, jotta kädetkin mahtuvat. Tuo reunaan jäävä väli on pehmusteetonta askelmaa, johon voi hyvillä mielin astua kurakengillä.
Etukannellakin on kolme penkkiä, jotka ovat käytännöllisiä myös askelmina veneeseen astuessa. Voi siellä ehkä tarvittaessa matkustaa, mutta ilman pehmusteita se tuskin on kenenkään toiveissa. Istuintyynyjä saa kyllä lisävarusteena tännekin.
Paras matkustuspaikka on tyypilliseen tapaan pulpetin ääressä säädettävällä yksittäispenkillä kuskin vieressä. Tuna 600:ssa se on vielä oikein harvinaisen mukava paikka. Tuulensuoja on oikein hyvä ja matkustaja saa kiinni kahdesta eri kaiteesta. Ainoa miinus on keskimittaisellekin liian kauas jäävä jalkatuki. Siitä hyötyvät kunnolla vasta yli 180-senttiset.
Keskimittaisella kuskilla on sama jalkatukiongelma, eli etuasennossakaan sinne ei meinaa yltää. Toisaalta etuasennossa penkki on liian lähellä rattia, jolloin etureunan nostamallakaan ei meinaa mahtua ajamaan seisten. Lisäksi kaukohallintalaite jää liian kauas taakse, mutta siihen on kuulemma jo tulossa korjaus seuraaviin veneyksilöihin.
